Browsing Category

graafinen

graafinen Turku

Turku-joulukalenterin talojen esikuvat

23.12.2017

Tuli toive, että selvittäisin, mitä rakennuksia Turku-joulukalenterin talot todellisuudessa vastaavat. Joten here we go! Nythän on jo melkein kaikki luukutkin avattu.

Monta itsestäänselvää Turun tunnettua rakennusta jäi kalenterista pois sommitelullisista syistä. Esimerkiksi Kauppatorin ikoninen ortodoksikirkko olisi ansainnut päästä mukaan.

Tuomiokirkko ja Engelin suunnittelema Vartiovuoren tähtitorni tuskin tarkempia valokuvia kaipaavat. Niiden siluetti piirtyy yllä olevassa, Rautatiesillalta otetussa kuvassa. Turun Tuomiokirkon täytyy olla Turun tunnetuin rakennus. Tuomikirkon kauneimmat joululaulut -tapahtuma on vuosi toisensa jälkeen huippusuosittu turkulaisten keskuudessa. Kirkko pakkautuu aivan täyteen istuvia ja seisovia ihmisiä. Tunnelma on jäljittelemätön.

Tuomiokirkon läheisyydessä, Suurtorin laidalla, seisoo Brinkkalan talo. Se lienee suurelle osalle ulkopaikkakuntalaisista tuttu joulurauhan julistuksesta. Tuolta parvekkeelta se julistus kajahtaa. Suurtorilla järjestetään myös neljänä viikonloppuna ennen joulua vanhaa tunnelmaa huokuvat Suurtorin joulumarkkinat. Kuva muutaman vuoden takaa juuri niiltä markkinoilta. Polisiilaitos piti majaa Brinkkalan talossa yli sadan vuoden ajan. Sitä harva meistä nuoremman polven turkulaisista tietääkään.

Suurtorilta kun lähdetään kohti Kauppatoria, uuden kirjastosillan yli (rak. 2013), tullaan Läntiselle Rantakadulle. Kulmassa seisoo vaaleanpunainen talo, jossa ylellinen E. Ekblomin ravintola sijaitsee. Ravintola ja oikeastaan koko tuo kadunpätkä on kuin suoraan Pariisista. Kappale kauneinta Turkua.

Joulukalenteriin piti saada muutama modernikin rakennus. Uusi pääkirjasto (rak. 2007) oli itseoikeutettu valinta, sillä se on monen turkulaisen olohuone numero yksi. Kirjaston Linnankadulle päin näkyvät lukupisteet ovat aina täpötäynnä. Eri-ikäiset kaupunkilaiset kilpailevat noista paikoista. Ja teinitkin viihtyvät joukkoina nuorten osaston löhöilypaikoilla. Kirjasto on yksi minunkin lempipaikoista Turussa. Rakennuksessa on ihanan paljon taidetta ja arkkitehtuuri (varsinkin sisätila) tekee joka kerta vaikutuksen.

Joulukalenterissa kirjaston takana oleva punainen kaksitorninen rakennus esittää Luostarivuoren koulua ja lukiota, jota olen itsekin käynyt. Koulu on entinen tyttökoulu, 1920-luvulla valmistunut ”Tipula”.

Kalenterissa kirjaston vieressä on rakennus, joka todellisuudessa seisoo Linnankadun ja Aurakadun kulmassa noin 100 metrin päässä kirjastosta. Vuonna 1907 valmistuneen graniittilinnan rakennuttajana oli mm. Rettigin suku. Se rakennettiin Turun Osakepankin toimitaloksi. Nykyään talon alakerrassa on The Old Bank -ravintola. Tämänhetkisistä ylempien kerrosten toimijoista minulla ei ole tietoa.

Apteekkimuseo löytyy kalenterista myös. Se on tummanpunainen talo tämän graniittilinnan alapuolella. Minulta uupuu valokuva, mutta TripAdvisorin sivuilta sen esimerkiksi näkee.

Kivenheiton päässä Aurakadusta on Turun kauppahalli (rak. 1896). Viime vuosina kauppahallin Linnankadun puoleiseen päähän on syntynyt tunnelmallinen ravintolatori, monen keskustassa työskentelevän lounaspaikka.

Kalenterissa Luostarivuoren oikealla puolella, mäen takana, seisovat Martin kaupunginosan korkeat, Betaniankadun 50-luvulla valmistuneet kerrostalot. Kalenterin talojen esikuvat löytyvät siis Paavo Nurmen stadionin kupeesta. Kalenterissa Betaniankadun kerrostalojen vieressä kohoaa Martin kirkon torni, mikäs muu.

Valkoinen, pitkä puutalo on Itäisellä Rantakadulla (56) ja siinä on tätänykyä Bo LKV:n Turun toimisto.

Toisella puolella jokea, Linnankadun ja Pakkarinkadun kulmassa puolestaan tönöttää kalenterin oikean reunan puutalo. Mitäköhän talon julkisivussa on tällä hetkellä meneillään, kun se on noin laikukas? Ehkä sen väritystä ollaan uusimassa? Joulukalenterissa talo on jokirannassa, mutta todellisuudessa talon ja joen välissä on vielä vanha köysitehdas eli nykyinen Taideakatemia. Edellisen talon tapaan tämäkin on kalenterissa edustamassa Turun vanhoja puutaloja, joita onneksi on vielä aika paljon jäljellä Turun taudista ja 60-luvun elementtitalojen ryntäyksestä huolimatta. Jälkimmäisiä kalenterissa muuten edustaa tuo Tuomiokirkon takana oleva kerrostalo, jonka julkisivussa ikkunat kulkevat nauhamaisesti.

Joulukalenterissa keltaisen puutalon takana seisoo nostokurki, jonka esikuva löytyy Telakkarannasta. Kunnostetusta kurjesta roikkuu taideteos, josta en nyt tähän hätään onnistunut löytämään tätä varten mitään tietoa, kumma kyllä. Ehkä joku osaa auttaa?

Kalenterin oikeassa yläkulmassa on Turun korkein tornitalo, vuonna 2001 valmistunut Majakkarannan 18-kerroksinen Airiston tähti. Tähden alapuolella kalenterissa on Turun Linna. Se on varmaan kaikille Tuomiokirkon lailla varsin tuttu.

Siinä ne!

Joulukalenteri myytiin loppuun ihan ennätysnopeasti. Olin ihan hämmästynyt sen saamasta suuresta suosiosta ja kiitollinen myös. Sormet jo syyhyävät suunnittelemaan ensi vuodelle uutta Turku-aiheista kalenteria. On ollut mukava ajatella, että lähes 1200 ihmistä on tänä vuonna odotellut joulua minun suunnitteleman kalenterin tahtiin.

Nyt blogi hiljenee joulun viettoon. Rauhallista joulua!

 

 

graafinen Turku

Turku-joulukalenteri nyt kaupan!

7.11.2017

Kun asuin Helsingissä, aina loppuvuodesta minuun iski jouluinen Turku-mieli. Vanhan Suurtorin joulumarkkinat, Kauppahallin joulun tuoksut ja Tuomiokirkon kauneimpien joululaulujen tunnelma tulivat mieleen. Useana vuotena mietin, että olisi mahtavaa toteuttaa Turusta perinteinen joulukalenteri. Tänä vuonna, ja nyt jo täällä Turussa asuessamme, sille oli viimein aikaa. Ensin oli tarkoitus tehdä kuvitus käsin, mutta lopulta päädyin digikuvitukseen, jossa Aurajoen kummaltakin puolelta tutut talot seisovat sopuisasti vierekkäin. Melkein kaikille kalenterin taloille löytyy esikuva todellisuudesta. Kalenterin kuva täydentyy luukku luukulta, kuten mielestäni kunnon joulukalenterin kuuluukin. Painotyön toteutti Lönnberg. Yhteyshenkilöni Ismo Sukanen ansaitsee suuret kiitokset todella hyvästä asiakaspalvelusta. Kiitos vielä!

A4-kokoisen kalenterin voi käydä ostamassa itselleen Turusta PUF Design Marketista (Forum-kortteli) ja Sammakon kirjakaupasta (Kauppiaskatu 3). Sitä voi myös tilata suoraan minulta laittamalla sähköpostia osoitteeseen johanna.horkko(a)gmail.com. Kalenterin hinta on 10 € + postituskulut 1,40 € (Suomen sisälle).

Riemullista ja Turku-vireistä joulunodotusta!


EDIT: Kalenteri on valitettavasti loppuunmyyty suuresta suosiosta johtuen. Turun linnan museokaupasta ja Turun kansallisesta kirjakaupasta voi vielä tiedustella. Suuri kiitos kaikille innokkaille ostajille!

 

elämää graafinen

Syksyn kohokohtia

23.10.2017

Tämä syksy se laukkaa sellaista vauhtia, ettei oikein ehdi ajatus pysymään perässä. Yksi kivoimmista syysmuistoista on yllätyspäivä 60 vuotta täyttäneelle äidilleni. Aamubrunssin jälkeen veimme hänet Piia Jaalaan, jossa hän sai valita itselleen kukat kukkaseppeleeseen. Sen jälkeen lähdimme Ruissalon kasvitieteelliseen. Sieltä kyyditsimme äidin manikyyriin ja lopulta päätimme päivän illallisella Kakolan Ruusussa. Päivän aikana äiti sai availla kirjekuoria, joihin ystävät ja sukulaiset olivat kätkeneet muistoja hänestä, tekstejä ja valokuvia. Nykyään tulee enää todella harvoin tilanteita, jotka vietettäisiin pelkästään lapsuudenperheen kesken. Sekin oli mukavaa.

Syksyllä ollaan myös muisteltu mennyttä vuotta, tyttären ensimmäistä. Aloitin jo kesällä kasaamaan valokuvakirjaa Ifolorin ohjelmalla hänen vuodestaan. Siinä oli yllättävän kova homma, mutta oli vaivan väärti! Ja tämän Premium-kuvakirjan laatu on jotain ihan muuta kuin sellaisen perus A4-kokoisen vihkosen, jollaisen ennen joulua teetin. Painojälki on todella hyvää. Vaikka Ifolorin koneelle ladattava taitto-ohjelma ei nyt varsinaisesti mikään graafisen suunnittelijan unelma olekaan, niin se oli kuitenkin paljon monipuolisempi kuin suoraan selaimessa käytettävä ohjelma. Kirjasta on ollut paljon iloa. Tyttö selailee sitä itsekin harva se päivä ja muiskauttelee suukkoja kuvien henkilöille. Kai tällainen sitten täytyy seuraavastakin vuodesta tehdä.

Tiedän jo, miten se toisesta elinvuodesta kertova kirja alkaa: kävelemään oppimisesta. Se on ehdottomasti tämän syksyn kohokohdista suurin. On ihan eri meininki lähteä puistoon tai metsäpolulle, kun toista ei tarvitse laskea kontalleen maahan tai koko ajan kuljettaa rattaissa. Ja vaikka tuo käveleminen vielä muistuttaa pingiivinin taapertamista niin aika sujuvasti ja kaatuilematta se jo sujuu. Niin ne taidot karttuvat!

graafinen

Back in business!

5.9.2017

Ja taas ollaan uuden elämänvaiheen kynnyksellä. Lapsi aloitti tällä viikolla päiväkodin ja minä olen palannut täysipäiväisesti töihin (nelipäiväiselle viikolle). Tämä tuntuu hyvältä! Paljon paremmalta kuin etukäteen ajattelin. Tein jonkin verran hommia myös äitiyslomalla, esimerkiksi Kaneli ja kardemumma -kirjan ulkoasun ja taiton Lahden kaupunginmuseolle. Pääosin sain kuitenkin viettää sitä ”lomaa”… Tämä syksy käynnistyi muutamalla jo aiemmilta vuosilta periytyvillä projekteilla, mutta proggisten haku loppusyksylle on jo käynnissä. Ilmoittauduthan, jos sinulla olisi minulle ehdotuksia!

Alla viimeisimpiä suunnittelutöitäni. Kurkkaa myös portfoliooni. Kiitos! :)

graafinen

Pienen pojan potretti

24.3.2017

Tänään mennään yhden pienen pojan nimipäiväjuhlille. Tartuin piiiitkästä aikaa kynään ja piirsin hänestä potretin. Piirtämisen taitoa täytyy kyllä pikapuoliin alkaa elvyyttää.

Meillä on hyllyssä Kari Suomalaisen Kakarakirja. Selailin sitä ihaillen. Tuollaisen rennon otteen kun tavoittaisi, ai että!

 

Aurinkoa viikonloppuunne!

graafinen

Vintage-juliste keittiöön

17.3.2017

Siitä asti kun kirjoitin australialaisesta Sisällä Interior Design -toimistosta on mielessä ollut vintage-tyylisen julisteen hankkiminen keittiön seinälle. Aidosti kivoja ei kuitenkaan tahdo oikein mistään kohtuuhinnalla löytyä. Nyt kuitenkin tuli vastaan (ja muistui mieleen) muutama kiva. Blanca Gomesin Helsinki-juliste on ollut esillä tässä blogissa ennenkin (postaus Blanka Gomesin Helsinki). Neljä ensimmäistä julistetta ovat hänen Etsy-shopistaan. Kaksi viimeisintä Ib Antonin suunnittelemaa iloista vaihtoehtoa ovat tuttuja Köpiksen matkalta.

Parasta olisi kuitenkin jos löytyisi suomenkielinen juliste. Voi kunpa Virka-gallerian Pullasta puhtia! -näyttelyn julisteita olisi saanut ostaa.

elämää graafinen

Tervetuloa Kotilo-blogin uuteen kotiin

27.2.2017

Follow my blog with Bloglovin

 

No niin, täällä sitä ollaan onnellisesti, ihan omillaan uudessa osoitteessa kotiloblogi.fi. Jippii! Näyttää ehkä vähän erilaiselta kuin Idealistalssa, joten käydäänpä läpi sivua hieman.

Heti yläbannerin alla on postauskaruselli, jossa pyörii kuusi uusinta tai muuten vain karuselliin nostettua postausta. Pääset kyseisiin postauksiin klikkaamalla ”read more” (tämä pitäisi vielä saada suomennettua – pistetään työlistaan). Heti karusellin alla on uusin postaus koko pituudeltaan ja sen postauksen alla taas kahdessa palstassa useampi postausikkuna. Näet siis kerralla paljon enemmän postauksia kuin aiemmin. Sivuvalikossa, heti some-nappuloiden alla on myös uusimpien postauksien lista vähän pitempänä (mobiilissa tämä on ihan lopussa). Instagram-feed rullaa sivun alalaidassa. Postauskategoriat taas löytyvät ylävalikosta kategoriat-pudotusvalikosta. Esimerkiksi klikkaamalla kotona-linkkiä eteesi avautuvat kaikki postaukset, jotka käsittelevät meidän kodin sisustusta, ihan kuin ennenkin. Vähän on vielä säätämistä varsinkin kategorioiden kanssa, mutta muuten alkaa näyttää jo valmiilta. Tykkään itse siitä, että nopealla vilkaisulla näkee paljon enemmän sisältöä kuin ennen. Toivottavasti tekin koette uuden sivun helpoksi käyttää!

Päivitäthän kirjainmerkkeihisi tämän uuden osoitteen tai pistäthän osoitteen muualle muistiin. Kotilon blogipostauksia voi edelleen seurata Facebookissa, Bloglovinissa ja Twitterissä aivan kuten ennenkin. Kotilon Instagram ja Pinterest-tilitkin ovat ennallaan.

 

graafinen

Piano karkaa

15.5.2016

P5158922b

Löysin Turku Design Festivalien myyjäistapahtumasta Etana Editionsin kustantaman upean Filippa ja kumppanit, Piano karkaa -kuvakirjan, jonka nappasin mukaan eräälle 2 vuotta keskikesällä täyttävälle tyttöselle. Nyt en melkein raaskisi itsekään luopua kirjasta. Mitä värien ilotulitusta ja silti kokonaisuus niin hallitusti hanskassa. Kirja ei totisesti saanut turhaa tämän vuoden Vuoden huipuissa kultahuippua kuvasta ja kuvituksestaan. Hienoa työtä kuvittaja Marika Maijalalta ja kirjoittaja Juha Virralta. Latvialainen Livonia Print -painokin on tehnyt priimaa jälkeä. Kotilo suosittelee!

P5158924bP5158926bP5158928b

graafinen

Freelancerin torstai

15.4.2016

P4158571b

Kun siirryin viime vuoden lopulla suunnittelutoimiston työntekijästä kokopäiväiseksi freelanceriksi pyörittämään omaa firmaa, en kyllä varsinaisesti epäillyt, etten viihtyisi uudessa elämäntavassani. Olin kuitenkin tehnyt freelancerina töitä opiskelun aikana kesäisin ja vähän työn ohellakin myöhemmin. Nyt tätä freelancer-elämää on kohta kertynyt puoli vuotta. Freelancer on siis pätkätöitä tekevä työntekijä, jolla on samanaikaisesti useampia työnantajia. Freelancer voi toimia verokortilla tilapäisessä työsuhteessa, laskuttaa laskutuspalvelun kautta (esim. Ukko.fi) tai oman yrityksen kautta. Erona ns. ”palkansaajaan”, freelancer voi itse määrittää työ- ja loma-aikansa. Toisaalta hän ei nauti työsuhteisen henkilön tapaan esim. lomarahoista, sairaslomakorvauksista (no Kelalta voinee hakea tietyissä tilanteissa), vikonloppu- tai ylityökorvauksista.

Tässä jokunen viikko sitten keksin, että voisin raportoida yhden freelancer-päivän tänne blogiin. Sillä kyllähän se viime syksyn päivistä eroaa paljonkin. Ehkä teidän joukossa on joku, joka pohtii, olisiko freelanceriksi heittäytyminen omalla kohdalla tulevaisuutta. Toivottavasti saatte tästä postauksesta jotain iloa! Kyseessä on torstai muutaman viikon takaa.

Aamu alkoi niin, että postiluukusta kolahti kuori, jossa oli erään taittamani lehden painettu numero. Tuoreen painotyön selaileminen on aina vähän hermostuttavaa. Yleensä käy niin, että ensimmäisellä tai toisella vilkaisulla katse osuu johonkin virheeseen, kuten leski- tai orporiviin, pisteettömään nostoon tai heilahtaneeseen marginaaliin. Tällä kertaa jäin ihmettelemään ylämarginaalin kapeutta ja soittelin asiakkaan kanssa asiasta. Kävi ilmi, että painossa oltiin madallettu lehden korkeutta ilman, että asiakkaalle tai taittajalle asiasta ilmoitettiin. Tämä jäi kyllä vähän harmittamaan. No, näistä ei kannata päiväänsä pilata. Niinpä aloitinkin hommat toisen projektin parissa, pyörittelin erästä infografiikkaa, kunnes tuli aika lähteä päivän ainoaan palaveriin. Olimme sopineet palaverin kivaan paikkaan, nimittäin Lauttasaaren sillan kupeessa olevaan Cafe Mutteriin. Kahvilassa näkyi muitakin freelancerin näköisiä ihmisiä naputtelemassa koneitaan. Palaverin tarkoitus oli käydä läpi suunnitteltavan web-sivuston rakennetta. Asiakas on ystäväni, joten palaverin alusta hyvä tovi meni kuulumisten vaihtamiseen. Mutterin marenkipiirakka oli muuten parasta lajissaan. Muutenkin ihana paikka. Harmi, että siellä on tullut käytyä niin harvoin näiden Lauttasaaressa asuttujen vuosien aikana.

P3178245b P3178242b

Palaverin loppuvaiheessa toinen kaverini Laura viestitti, että oli käymässä Lauttasaaressa. Koska hänenkin työnsä muodostuu yksittäisistä projekteista, keksimme, että perustetaanpas loppupäiväksi yhteinen kotitoimisto. Päätimme palaverin Mutterissa ja lähdin kotiin kokkaamaan lounasta. Olimme varanneet lounaaksi espanajalaisia uusia perunoita ja kalaa. Maistui!

P3178251b

Loppupäivä meni sitten työtä tehdessä ja huudellessa olohuoneeseen, jossa Laura ja Joonas lojuivat vierekkäin sohvalla töitään tehden. Tein paria kolmea projektia rinnakkain. Vaihdoin sähköposteja ja taitoin. Oli tosi kiva päivä ja tavallisesta sosiaalisempi! Sovimme Lauran kanssa, että toteutamme vastaavat kotitoimistotreffit vielä kevään aikana uudestaankin.

P3178256b

Yksi syistä, miksi olen viihtynyt niin hyvin freelancerina, on varmaan se, että olen aina kaihtanut rutiineja, täysin samalla kaavalla toistuvia päiviä. Tiedän eräänkin freelancerin, joka tekee usein töitä mökiltään ja matkoiltaan, vaikka rapakon toiselta puolelta. Vaaditaan vain toimiva nettiyhteys. Vaikka työaikoja voi venytellä sinne tänne, kahdeksan tuntia työtä päivässä tuntuu kuitenkin olevan omalla kohdallani se vakiomäärä, johon olen tottunut. Jos aloitan työnteon vasta aamuyhdeltätoista niin teen yleensä hommia yli kuuteen. En katso kelloa, mutta tällainen rytmi tuntuu jotenkin syntyneen. Jos viikolla laiskottelee, joutuu silloin tällöin tekemään töitä myös viikonloppuna. Olen kuitenkin yrittänyt rajata työnteon arkipäiviin vaikka väkisin. Jos työnteon päästää levittäytymään viikonloppuun, on vaikea enää luopua tavasta ja totuttaa asiakkaatkin pois tavasta. Kun meitä on kaksi freelanceria täällä kotona, työrytmien yhteensovittaminen on välillä vaikeaa. Se on kyllä myönnettävä.

Jos mietin, millainen käsitys minulla oli työelämästä vielä lukiossa, niin en mitenkään osannut kuvitella, että se voisi olla myös tällaista. Näin vapaata. Silloin freelancereita tuskin oli yhtä paljon kuin nykyään. Niin monet työt ovat nykyään paikkaan sitoutumattomia ja projektiluontoisia. Eikä silloin 2000-luvun alussa vielä puhuttu mistään etätyöpäivistäkään. Olen sitä mieltä, että ihminen on sitä tyytyväisempi työssään mitä vapaammin hän saa itse määrittää sen puitteet. Tällä hetkessä ajatus kellokortista kammoksuttaa. Toisaalta täytyy muistaa kolikon toinenkin puoli. Freelancerin työ ei varmastikaan sovi ihmiselle, jolla on hankaluuksia itsekurin säilyttämisessä. Myös epävarmuus tulevaisuuden projektien toteutumisesta voi olla osalle liian stressaavaa.

Olisipa hauska kuulla kokemuksia muilta friikuilta tai sitten ajatuksianne muuten vain tällaisesta ”elämäntavasta”. Kommentteja kaivataan siis! :)

graafinen ruoka

Modernit voileipäkakut

31.3.2016

Etsin viime vuoden lopulla joitakin kekkereitä varten voileipäkakkureseptejä. Jotain muuta kuin perinteistä kinkkua, tonnikalaa ja kirsikkatomaatteja kermapursotuksin. Kohtuullisen laihaksi jäi saaliini ja voileipäkakku jäi leipomatta. Niinpä olinkin innoissani, kun pääsin tämän vuoden alussa taittamaan Teoksen kustantaman Markku Kopran ja Sari Tammikarin Voileipäkakkukirjaa (Ulkoasu: Dog Design / Eeva Sivula). Siinä ravistellaan pölyt perinteisen voileipäkakun yltä. Mukana on kasvis-, kala- ja lihakakkuja sekä -leivoksia ja monia trendikkäitä, ihan uusia makupareja. Kirjan kannen leivoskuva on mielestäni ehkä koko kirjan kuvista kaunein ja kertoo mielestäni hyvin siitä, että 2010-luvun voileipäkakku näyttää aika paljon raikkaammalta kuin 80-luvun kakut!

P3318471bP3318470b P3318468bP3318469bP3318467b

Tähän kirjaan tartun seuraavien pirskeiden yhteydessä. Jee!

(Kirjan ulkoasusuunnittelu: Eeva Sivula / Dog Design, kirjan taitto: Johanna Hörkkö)