Tänään mennään yhden pienen pojan nimipäiväjuhlille. Tartuin piiiitkästä aikaa kynään ja piirsin hänestä potretin. Piirtämisen taitoa täytyy kyllä pikapuoliin alkaa elvyyttää.
Meillä on hyllyssä Kari Suomalaisen Kakarakirja. Selailin sitä ihaillen. Tuollaisen rennon otteen kun tavoittaisi, ai että!
Aurinkoa viikonloppuunne!
Siitä asti kun kirjoitin australialaisesta Sisällä Interior Design -toimistosta on mielessä ollut vintage-tyylisen julisteen hankkiminen keittiön seinälle. Aidosti kivoja ei kuitenkaan tahdo oikein mistään kohtuuhinnalla löytyä. Nyt kuitenkin tuli vastaan (ja muistui mieleen) muutama kiva. Blanca Gomesin Helsinki-juliste on ollut esillä tässä blogissa ennenkin (postaus Blanka Gomesin Helsinki). Neljä ensimmäistä julistetta ovat hänen Etsy-shopistaan. Kaksi viimeisintä Ib Antonin suunnittelemaa iloista vaihtoehtoa ovat tuttuja Köpiksen matkalta.
Parasta olisi kuitenkin jos löytyisi suomenkielinen juliste. Voi kunpa Virka-gallerian Pullasta puhtia! -näyttelyn julisteita olisi saanut ostaa.
No niin, täällä sitä ollaan onnellisesti, ihan omillaan uudessa osoitteessa kotiloblogi.fi. Jippii! Näyttää ehkä vähän erilaiselta kuin Idealistalssa, joten käydäänpä läpi sivua hieman.
Heti yläbannerin alla on postauskaruselli, jossa pyörii kuusi uusinta tai muuten vain karuselliin nostettua postausta. Pääset kyseisiin postauksiin klikkaamalla ”read more” (tämä pitäisi vielä saada suomennettua – pistetään työlistaan). Heti karusellin alla on uusin postaus koko pituudeltaan ja sen postauksen alla taas kahdessa palstassa useampi postausikkuna. Näet siis kerralla paljon enemmän postauksia kuin aiemmin. Sivuvalikossa, heti some-nappuloiden alla on myös uusimpien postauksien lista vähän pitempänä (mobiilissa tämä on ihan lopussa). Instagram-feed rullaa sivun alalaidassa. Postauskategoriat taas löytyvät ylävalikosta kategoriat-pudotusvalikosta. Esimerkiksi klikkaamalla kotona-linkkiä eteesi avautuvat kaikki postaukset, jotka käsittelevät meidän kodin sisustusta, ihan kuin ennenkin. Vähän on vielä säätämistä varsinkin kategorioiden kanssa, mutta muuten alkaa näyttää jo valmiilta. Tykkään itse siitä, että nopealla vilkaisulla näkee paljon enemmän sisältöä kuin ennen. Toivottavasti tekin koette uuden sivun helpoksi käyttää!
Päivitäthän kirjainmerkkeihisi tämän uuden osoitteen tai pistäthän osoitteen muualle muistiin. Kotilon blogipostauksia voi edelleen seurata Facebookissa, Bloglovinissa ja Twitterissä aivan kuten ennenkin. Kotilon Instagram ja Pinterest-tilitkin ovat ennallaan.
Löysin Turku Design Festivalien myyjäistapahtumasta Etana Editionsin kustantaman upean Filippa ja kumppanit, Piano karkaa -kuvakirjan, jonka nappasin mukaan eräälle 2 vuotta keskikesällä täyttävälle tyttöselle. Nyt en melkein raaskisi itsekään luopua kirjasta. Mitä värien ilotulitusta ja silti kokonaisuus niin hallitusti hanskassa. Kirja ei totisesti saanut turhaa tämän vuoden Vuoden huipuissa kultahuippua kuvasta ja kuvituksestaan. Hienoa työtä kuvittaja Marika Maijalalta ja kirjoittaja Juha Virralta. Latvialainen Livonia Print -painokin on tehnyt priimaa jälkeä. Kotilo suosittelee!
Kun siirryin viime vuoden lopulla suunnittelutoimiston työntekijästä kokopäiväiseksi freelanceriksi pyörittämään omaa firmaa, en kyllä varsinaisesti epäillyt, etten viihtyisi uudessa elämäntavassani. Olin kuitenkin tehnyt freelancerina töitä opiskelun aikana kesäisin ja vähän työn ohellakin myöhemmin. Nyt tätä freelancer-elämää on kohta kertynyt puoli vuotta. Freelancer on siis pätkätöitä tekevä työntekijä, jolla on samanaikaisesti useampia työnantajia. Freelancer voi toimia verokortilla tilapäisessä työsuhteessa, laskuttaa laskutuspalvelun kautta (esim. Ukko.fi) tai oman yrityksen kautta. Erona ns. ”palkansaajaan”, freelancer voi itse määrittää työ- ja loma-aikansa. Toisaalta hän ei nauti työsuhteisen henkilön tapaan esim. lomarahoista, sairaslomakorvauksista (no Kelalta voinee hakea tietyissä tilanteissa), vikonloppu- tai ylityökorvauksista.
Tässä jokunen viikko sitten keksin, että voisin raportoida yhden freelancer-päivän tänne blogiin. Sillä kyllähän se viime syksyn päivistä eroaa paljonkin. Ehkä teidän joukossa on joku, joka pohtii, olisiko freelanceriksi heittäytyminen omalla kohdalla tulevaisuutta. Toivottavasti saatte tästä postauksesta jotain iloa! Kyseessä on torstai muutaman viikon takaa.
Aamu alkoi niin, että postiluukusta kolahti kuori, jossa oli erään taittamani lehden painettu numero. Tuoreen painotyön selaileminen on aina vähän hermostuttavaa. Yleensä käy niin, että ensimmäisellä tai toisella vilkaisulla katse osuu johonkin virheeseen, kuten leski- tai orporiviin, pisteettömään nostoon tai heilahtaneeseen marginaaliin. Tällä kertaa jäin ihmettelemään ylämarginaalin kapeutta ja soittelin asiakkaan kanssa asiasta. Kävi ilmi, että painossa oltiin madallettu lehden korkeutta ilman, että asiakkaalle tai taittajalle asiasta ilmoitettiin. Tämä jäi kyllä vähän harmittamaan. No, näistä ei kannata päiväänsä pilata. Niinpä aloitinkin hommat toisen projektin parissa, pyörittelin erästä infografiikkaa, kunnes tuli aika lähteä päivän ainoaan palaveriin. Olimme sopineet palaverin kivaan paikkaan, nimittäin Lauttasaaren sillan kupeessa olevaan Cafe Mutteriin. Kahvilassa näkyi muitakin freelancerin näköisiä ihmisiä naputtelemassa koneitaan. Palaverin tarkoitus oli käydä läpi suunnitteltavan web-sivuston rakennetta. Asiakas on ystäväni, joten palaverin alusta hyvä tovi meni kuulumisten vaihtamiseen. Mutterin marenkipiirakka oli muuten parasta lajissaan. Muutenkin ihana paikka. Harmi, että siellä on tullut käytyä niin harvoin näiden Lauttasaaressa asuttujen vuosien aikana.
Palaverin loppuvaiheessa toinen kaverini Laura viestitti, että oli käymässä Lauttasaaressa. Koska hänenkin työnsä muodostuu yksittäisistä projekteista, keksimme, että perustetaanpas loppupäiväksi yhteinen kotitoimisto. Päätimme palaverin Mutterissa ja lähdin kotiin kokkaamaan lounasta. Olimme varanneet lounaaksi espanajalaisia uusia perunoita ja kalaa. Maistui!
Loppupäivä meni sitten työtä tehdessä ja huudellessa olohuoneeseen, jossa Laura ja Joonas lojuivat vierekkäin sohvalla töitään tehden. Tein paria kolmea projektia rinnakkain. Vaihdoin sähköposteja ja taitoin. Oli tosi kiva päivä ja tavallisesta sosiaalisempi! Sovimme Lauran kanssa, että toteutamme vastaavat kotitoimistotreffit vielä kevään aikana uudestaankin.
Yksi syistä, miksi olen viihtynyt niin hyvin freelancerina, on varmaan se, että olen aina kaihtanut rutiineja, täysin samalla kaavalla toistuvia päiviä. Tiedän eräänkin freelancerin, joka tekee usein töitä mökiltään ja matkoiltaan, vaikka rapakon toiselta puolelta. Vaaditaan vain toimiva nettiyhteys. Vaikka työaikoja voi venytellä sinne tänne, kahdeksan tuntia työtä päivässä tuntuu kuitenkin olevan omalla kohdallani se vakiomäärä, johon olen tottunut. Jos aloitan työnteon vasta aamuyhdeltätoista niin teen yleensä hommia yli kuuteen. En katso kelloa, mutta tällainen rytmi tuntuu jotenkin syntyneen. Jos viikolla laiskottelee, joutuu silloin tällöin tekemään töitä myös viikonloppuna. Olen kuitenkin yrittänyt rajata työnteon arkipäiviin vaikka väkisin. Jos työnteon päästää levittäytymään viikonloppuun, on vaikea enää luopua tavasta ja totuttaa asiakkaatkin pois tavasta. Kun meitä on kaksi freelanceria täällä kotona, työrytmien yhteensovittaminen on välillä vaikeaa. Se on kyllä myönnettävä.
Jos mietin, millainen käsitys minulla oli työelämästä vielä lukiossa, niin en mitenkään osannut kuvitella, että se voisi olla myös tällaista. Näin vapaata. Silloin freelancereita tuskin oli yhtä paljon kuin nykyään. Niin monet työt ovat nykyään paikkaan sitoutumattomia ja projektiluontoisia. Eikä silloin 2000-luvun alussa vielä puhuttu mistään etätyöpäivistäkään. Olen sitä mieltä, että ihminen on sitä tyytyväisempi työssään mitä vapaammin hän saa itse määrittää sen puitteet. Tällä hetkessä ajatus kellokortista kammoksuttaa. Toisaalta täytyy muistaa kolikon toinenkin puoli. Freelancerin työ ei varmastikaan sovi ihmiselle, jolla on hankaluuksia itsekurin säilyttämisessä. Myös epävarmuus tulevaisuuden projektien toteutumisesta voi olla osalle liian stressaavaa.
Olisipa hauska kuulla kokemuksia muilta friikuilta tai sitten ajatuksianne muuten vain tällaisesta ”elämäntavasta”. Kommentteja kaivataan siis! :)
Etsin viime vuoden lopulla joitakin kekkereitä varten voileipäkakkureseptejä. Jotain muuta kuin perinteistä kinkkua, tonnikalaa ja kirsikkatomaatteja kermapursotuksin. Kohtuullisen laihaksi jäi saaliini ja voileipäkakku jäi leipomatta. Niinpä olinkin innoissani, kun pääsin tämän vuoden alussa taittamaan Teoksen kustantaman Markku Kopran ja Sari Tammikarin Voileipäkakkukirjaa (Ulkoasu: Dog Design / Eeva Sivula). Siinä ravistellaan pölyt perinteisen voileipäkakun yltä. Mukana on kasvis-, kala- ja lihakakkuja sekä -leivoksia ja monia trendikkäitä, ihan uusia makupareja. Kirjan kannen leivoskuva on mielestäni ehkä koko kirjan kuvista kaunein ja kertoo mielestäni hyvin siitä, että 2010-luvun voileipäkakku näyttää aika paljon raikkaammalta kuin 80-luvun kakut!
Tähän kirjaan tartun seuraavien pirskeiden yhteydessä. Jee!
(Kirjan ulkoasusuunnittelu: Eeva Sivula / Dog Design, kirjan taitto: Johanna Hörkkö)
Viime vuoden puolella minulta pyydettiin juttua graafisen suunnittelijan ammatista ja opinnoista. Muistin tämän toiveen, kun heräsin siihen, että kevään 2016 yhteishaku on nyt käynnissä. Toivottavasti tästä on vielä jollekin vaihtoehtoja puntaroivalle apua. Juttu oli helpoin kirjoittaa kysymys-vastaus-muotoon. Korostaa täytyy, että nämä ovat minun kokemuksiani ja käsityksiäni tästä tosi monipuolisesta ammatista. Olen opiskellut medianomiksi Metropolia Ammattikorkeakoulussa ja valmistunut sieltä 2014. Töitä olen tehnyt sekä freelancerina että työsuhteessa visuaalisen viestintään erikoistuneessa suunnittelutoimistossa. Tämä tausta tietty ohjaa omia vastauksiani. Monta vuotta esimerkiksi mainostoimistossa työskennellä saattaa olla erilaisia ajatuksia tästä ammatista. Nojoo, aloitetaanpas!
Mitä graafinen suunnittelija tekee?
Graafisen suunnittelijan toimenkuva voi olla hyvin moninainen varsinkin, jos on töissä pienessä toimistossa. Pääosin graafinen suunnittelija kuitenkin on tekemisissä ulkoasujen kanssa. Suunnittelun kohteena voi olla esimerkiksi yrityksen tunnus, web-sivu, pakkaus, opaste, ilmoitus, kirja, juliste tai animaatio. Graafisen suunnittelijan asiakkaita ovat yritykset, oppilaitokset, kustantamot, valtion laitokset, liitot jne. Ylipäänsä kaikki tahot, jotka tarvitsevat visuaalisen viestinnän palveluita. Käytännössä graafisen suunnittelijan työ on koneella istumista, taitto-ohjelmien pyörittämistä ja palavereihin osallistumista. Graafinen suunnittelija sommittelee taitollisia elementtejä, valitsee ja käsittelee kuvia ja ideoi visuaalisia kokonaisuuksia. Yksi keskeisin alue on typografia. Suunnittelija valitsee kirjaintyyppejä ja muotoilee tekstimassoja. Joskus työ voi olla hyvin konemaistakin. Näin esimerkiksi paksun romaanin taittaminen.
Missä graafinen suunnittelija voi työskennellä?
Graafinen suunnittelija voi työskennellä joko freelancerina tai palkollisena suunnittelutoimistossa, mainostoimistossa, lehden toimituksessa tai viestintätoimistossa. Myös useat suuret yritykset, valtionlaitokset ja osa yhdistyksistä saattaa palkata omia graafisia suunnittelijoitaan. Mainostoimistossa graafinen suunittelija voi toimia esimerkiksi AD:na.
Täytyykö graafisen suunnittelijan osata piirtää?
Tämä on vaikea kysymys, sillä vastauksia on monia. Ja mitä oikeastaan on piirtämisen taito? Yleensä sillä kai tarkoitetaan todellisuuden realistista jäljentämistä. Pääsääntöisesti graafinen suunnittelija pääsee kuitenkin vain harvoin kuvittamaan. Yleensä kuvitukset tilataan julkaisuihin erikseen kuvittajilta, jotka toki voivat olla koulutukseltaan myös graafisia suunnittelijoita. Jotkin oppilaitokset painottavat pääsykokeissaan realistisen kuvittamisen taitoja. En osaa sanoa, onko tämä hyvä vai huono asia. Metropolia Ammattikorkeakoulun pääsykokeiden yksi tehtävä oli esimerkiksi piirtää ”päästään” papukaija. Silloin tämä tehtävä tuntui vähän älyvapaalta. Sen tarkoituksena oli joka tapauksessa selvästikin mitata perinteisen piirtämisen taitoa. Tiedän graafisia suunnittelijoita, jotka eivät pidä piirtämisestä ja suunnittelijoita, jotka rakastavat sitä, mutta eivät juurikaan pääse sitä harjoittamaan. Itse olen piirtänyt paljon pienestä pitäen ja saanut kuviksesta hyviä numeroita. Kiinnostus piirtämiseen on varmaankin yhteydessä visuaaliseen lahjakkuuteen, jota graafiselta suunnittelijalta ehdottomasti vaaditaan. Lopputulemana sanoisin kuitenkin, että voi tulla loistavaksi suunnittelijaksi ilman realistisen piirtämisen taitoja.
Missä graafista suunnittelua voi opiskella ja millaista opiskelu on?
Suomessa graafista suunnittelua voi opiskella kaikilla eri tasoilla ammatti-instituutista yliopistoon. Kandidaatiksi ja maisteriksi voi opiskella Aalto Yliopistossa ja Lapin yliopistossa. Graafista suunnittelua voi opiskella myös ammattikorkeakoulussa, jolloin tutkintonimike on medianomi. Koulutusohjelma löytyy ainakin seitsemästä suomalaisesta ammattikorkeakoulusta. Näissä kaikissa opetussuunnittelmat saattavat erota toisistaan merkittävästikin. Metropoliassa ammattiopintoihin kuului mm. kuvailmaisua (piirtäminen ja maalaaminen), typografiaa, julkaisugrafiikkaa, markkinointiviestintää ja sähköistä viestintää. Näiden tekemiseen keskittyvien aineiden lisäksi opiskeltiin ainakin viestinnän ja mediakulttuurin teoriaa ja historiaa sekä yritystoimintaa ja alan juridiikkaa. Ammattikorkeakoulussa opintoihin kuuluu oleellisesti myös harjoittelu, joka opettaa työstä varmasti eniten. Harjoittelu kesti muistaakseni vähintään 5 kk. Metropoliassa opiskelu oli suurilta osin siis tekemistä ja paljon vähemmän perinteistä lukemista kuin mitä olin odottanut. Ero luokanopettajan opintoihin oli valtava, vaikka sielläkin oli paljon myös ”tekemistä”. Mieluusti olisin lukenut enemmänkin.
Mitä huonoja puolia graafisen suunnittelijan ammatissa on?
Riippuu siitä, mihin graafinen suunnittelija suuntautuu ja missä hän on töissä. Yleisiä alan huonoja puolia on kova kilpailu ja kiire. Stressinsietokykyä todellakin tarvitaan. Varsinkin mainostoimistoissa paine saattaa helposti nujertaa. Tämän olen todennut seuratessani useaa mainostoimistoissa työskennellyttä ystävää. Graafisen suunnittelijan on myös opittava olemaan hieman kovanahkainen. Suunnittelun tyylejä on monenlaisia ja kaikki tyylit eivät miellytä kaikkia. Kovaakin kritiikkiä pitää pystyä ottamaan vastaan. Joskus voi olla sellainen olo, että ei kertakaikkiaan saa luotua asiakasta miellyttävää lopputulosta. Sisukkuutta siis tarvitaan ja sosiaalisia taitoja. Asiakas on kuitenkin aina oikeassa (vaikka ei olisikaan), sillä hän on työn tilaaja. Oma näkemykseni on, että graafinen suunnittelija ei ole taiteilija (tiedän että tästä käydään debattia foorumilla jos foorumilla). Suunnittelija palvelee asiakasta, eikä voi koskaan tehdä työtä vain omista lähtökohdistaan. Ja vielä tuli yksi huono puoli mieleen: Työ vaatii toisinaan todellista pilkuntarkkuutta. Ihan pienillä lyöntivirheillä tai virheillä värikoodissa voi olla massiiviset seuraukset. Kirjan laittaminen painoon, esimerkiksi, vaatii monta tarkistuskertaa ja todellakin sitä raivopäivästä tarkkuutta. Tämä puoli ammattista tuli minulle yllätyksenä. Suurpiirteisyyteen taipuvaisena olen saanut monta karvasta läksyä. Onneksi tarkkuuteen voi kuitenkin oppia!
Mikä on parasta graafisen suunnittelijan ammatissa?
Varmastikin se, että tekemisen kenttä on niin laaja. Graafinen suunnittelija on tekemisissä kaikenlaisten visuaalisten asioiden kanssa. Valokuvaaminen, kuvittaminen, stailaus, matkustaminen, some, videot, infografiikka kaikki voivat kuulua graafisen suunnittelijan työhön. Itse olen myös innostunut siitä, että nykyään raja-aidat ovat kaatuneet siten, että graafinen suunnittelija voi joissain projekteissa löytää itsensä myös sisällön tuottajan roolista. Usein esimerkiksi uuden yrityksen perustamisen yhteydessä suunnittelija pääsee mukaan mielenkiintoisiin palavereihin, joissa koko yrityksen identiteetti on vielä rakentumassa. Graafinen suunnittelija pääsee mukaan pohtimaan paljon muutakin viestintään liittyvää kuin vain sitä, miltä asiat näyttävät. Työ on eläytymistä asiakkaan toiveisiin ja tavoitteisiin, ydinviestien tavoittamista ja sen kaiken muotoilua visuaalisesti miellyttäväksi paketiksi.
Miltä graafisen suunnittelun tulevaisuus näyttää?
Miksi ihmeessä esitän itselleni näin kinkkisiä kysymyksiä? Sanoisin, että graafista suunnittelua tarjoavat yritykset ovat tällä hetkellä taloudellisen tilanteen vuoksi yhtä vaikeassa paikassa kuin mainostoimistotkin ja monet muut viestintää tarjoavat yritykset. Kenttä on jatkuvassa muutoksessa ja uusia toimintamalleja luodaan. Pitkään on puhuttu printin kuolemasta, mutta esimerkiksi menneenä jouluna kirjojen myynti kasvoi. Ja sähköinen viestintä nyt ei ainakaan ole kuolemassa mihinkään. Päinvastoin, uusia alustoja tulee koko ajan lisää. Ehdotonta on, että graafinen suunnittelija on ihan koko ajan valmis opettelemaan uutta. Kaikki muuttuu yhä kiihtyvällä vauhdilla. Oppilaitosten ongelma on, että opetussuunnitelmat eivät koskaan pysy tahdissa mukana. Muistan, että koulussa esimerkiksi responsiivisuudesta (saman web-sisällön asettuminen eri laitteisiin) puhuttiin vain yhdellä kurssilla, kun se nyt on peruskauraa graafisessa suunnittelussa. Nykyään saatetaan esimerkiksi suunnitella web-sivu ensisijaisesti mobiilikäyttöön ja vasta toissijaisesti perinteiselle tietokonenäytölle.
Toivottavasti tästä oli vielä jollekin apua! Kysykää ja täydentäkäähän olkaa hyvä!
Aatonaatto Turussa ja edessä kuusenhaku oikeasta metsästä, leipomista ja ehkä vähän kranssien vääntelyäkin. Olen onnistunut nappaamaan jonkin vatsataudin poikasen, jota olen potenut jo pari päivää. Toivon, että tänään viimeistään hellittää. Nämä kuvat ovat joulukorttimme kuvauksista, joiden lopputulos oli tänäkin vuonna animaatio. Klikkaa katsomaan valmis animaatio täällä. Valmistaudu hetken latausaikaan.
Ihanaa joulunaikaa itse kullekin!
These pics are from the shootings of our this year’s Christmas card. You can watch the animated Christmas greeting over here. Have yourself a very merry Christmas!
Ensimmäinen ja tärkein etappini freelancerina oli uuden portfoliosivun luominen. Nyt sivusto johannahorkko.com on vihdoin julki. Huh! Olipa siinä taas hommaa.
Olen suunnitellut yritys-, tapahtuma- ja näyttelyilmeitä, web-sivuja, lehtiä, kirjoja ja labeleita. Jonkinlainen lempilapsi on varmaan ollut tuo Unknown Cargo -galleria, josta olen tännekin useaan otteeseen kirjoitellut. Menneen syksyn yksi kivoimmista suunnittelutöistä taas oli Dystopia/Utopia -näyttelyn ilme Hippolyte-galleriaan.
Opiskelujen alussa olin kiinnostunut lehtialasta, mutta päädyin sitten kuitenkin suunnittelutoimistoon, jonne jäin lopulta myös vakituiseksi työntekijäksi. Se oli onni freelancer-osaamista ajatellen, sillä pääsin Dog Designilla tekemään tosi monipuolisesti kaikkea kuvausjärjestelyistä tunnuksiin. Vaikka opiskelut antavat perusteet moneen, vasta työelämässä oppii käytännössä tekemään juttuja alusta loppuun. Nyt olisikin varmaan järkevää miettiä, mihin erikoistuisin (näin ainakin henkikökohtainen uracoachini Maire minulle on vinkannut..). Web- ja printtipuoli kiinnostavat aika lailla yhtä paljon. Web-suunnittelun haaste on teknisten ympäristöjen hurja kehittymisvauhti. Graafinen suunnittelija ei kuitenkaan ole koodari, onneksi. Laajoissa web-projekteissa teen yhteistyötä teknisen toteuttajan kanssa. (Yksinkertaiset sivut onnistuvat kyllä ilmankin.) Siitä tulikin mieleeni: jos olet luotettava, visuaalisuudesta kiinnostunut koodaajaosaaja, laita minulle yhteystietosi. Etsin lisää yhteistyökumppaneita myös sillä saralla!
Pohdin lopputyössäni, mitä ekologinen graafinen suunnittelu on. Yleensä lopputyöaiheet alkavat loppua kohden oksettaa, mutta nyt kävi ihan toisinpäin. Vihreä graafinen suunnittelu kiinnostaa edelleen paljon. On nimittäin ihan kummallista, että graafisen suunnitelijan ekologisesta vastuusta tai käytännöistä ei puhuta Suomessa lainkaan. En tietenkään voi vielä sanoa olevani mikään asiantuntija tuolla alueella, mutta olen tosi kiinnostunut oppimaan lisää ja toivon, että joku muukin kiinnostuu aiheesta välitykselläni.
Freelancer-elämän vapaus on aika ihanaa. Taitaa olla meneillään jokin kuherruskuukausi. Tarkoitus on lähitulevaisuudessa tuoda freelance-arki näkyvämmäksi blogissa. Ajattelin kirjoitella mahdollisuuksien mukaan työprojekteistani ja graafisen suunnittelijan työstä noin niin kuin yleisesti. Aiemmin on myös toivottu juttua graafisen suunnittelun opinnoista. Sellainenkin postaus on tekeillä omista kokemuksistani. Kohtahan on taas kevät ja kouluihin haku käynnistyy!
I’ve just recently updated my portfolio. Go and check in out: johannahorkko.com!
Jo muutamaan otteeseen olen luvannut lisää kuvia Vihreälle talolle suunnittelemistani kynttiläetiketeistä. Tässä niitä nyt on. Samassa rysäyksessä, vähän kuin varkain, syntyi Vihreälle talolle myös uusi tunnus. Ajatus oli Annikan, joten mikäs siinä sitten auttoi. Ja käyntikortit syntyivät samalla myös. Niiden kääntöpuoleksi valittiin otos eräästä Vihreän talon räsymatosta. Käyntsäristä tuli mielestäni tosi kiva! Elegantti Bodoni (kirjaintyyppi) yhdistettynä arkiseen räsymattoon kuvaa aika osuvasti Vihreän talon tyyliä.
Annika antoi vapaat kädet etikettien suhteen. Syntyi kaksi ehdotusta, joita Annika valitsi tämän klassisemman. Passaa hyvin hempeään käärepaperiin. Paperin kiedontasysteemi on Annikan ajatus. Loistava idea!
Kuten viime postauksessa kirjoitin, Parolan aseman markkinoilla nämä kynttilät myytiin loppuun ripeästi. Tällaisia juttuja olisi kiva suunnitella lisää. Jos siellä on joku, joka toivoo blogiinsa uudistusta (logoa, saittia tai banneria) tai suunnittelee omia tuotteita, ota ihmeessä yhteyttä!
Annika from Vihreä talo created her own set of soy candles for the Christmas market last weekend. I was delighted when she asked me to design the labels. Also business cards were designed. This was so much fun. I’d love to design something similar in the future. Feel free to contact me if you’re thinking of changing the looks of you’re blog or creating products of you’re own!
