Viime vuoden puolella minulta pyydettiin juttua graafisen suunnittelijan ammatista ja opinnoista. Muistin tämän toiveen, kun heräsin siihen, että kevään 2016 yhteishaku on nyt käynnissä. Toivottavasti tästä on vielä jollekin vaihtoehtoja puntaroivalle apua. Juttu oli helpoin kirjoittaa kysymys-vastaus-muotoon. Korostaa täytyy, että nämä ovat minun kokemuksiani ja käsityksiäni tästä tosi monipuolisesta ammatista. Olen opiskellut medianomiksi Metropolia Ammattikorkeakoulussa ja valmistunut sieltä 2014. Töitä olen tehnyt sekä freelancerina että työsuhteessa visuaalisen viestintään erikoistuneessa suunnittelutoimistossa. Tämä tausta tietty ohjaa omia vastauksiani. Monta vuotta esimerkiksi mainostoimistossa työskennellä saattaa olla erilaisia ajatuksia tästä ammatista. Nojoo, aloitetaanpas!
Mitä graafinen suunnittelija tekee?
Graafisen suunnittelijan toimenkuva voi olla hyvin moninainen varsinkin, jos on töissä pienessä toimistossa. Pääosin graafinen suunnittelija kuitenkin on tekemisissä ulkoasujen kanssa. Suunnittelun kohteena voi olla esimerkiksi yrityksen tunnus, web-sivu, pakkaus, opaste, ilmoitus, kirja, juliste tai animaatio. Graafisen suunnittelijan asiakkaita ovat yritykset, oppilaitokset, kustantamot, valtion laitokset, liitot jne. Ylipäänsä kaikki tahot, jotka tarvitsevat visuaalisen viestinnän palveluita. Käytännössä graafisen suunnittelijan työ on koneella istumista, taitto-ohjelmien pyörittämistä ja palavereihin osallistumista. Graafinen suunnittelija sommittelee taitollisia elementtejä, valitsee ja käsittelee kuvia ja ideoi visuaalisia kokonaisuuksia. Yksi keskeisin alue on typografia. Suunnittelija valitsee kirjaintyyppejä ja muotoilee tekstimassoja. Joskus työ voi olla hyvin konemaistakin. Näin esimerkiksi paksun romaanin taittaminen.
Missä graafinen suunnittelija voi työskennellä?
Graafinen suunnittelija voi työskennellä joko freelancerina tai palkollisena suunnittelutoimistossa, mainostoimistossa, lehden toimituksessa tai viestintätoimistossa. Myös useat suuret yritykset, valtionlaitokset ja osa yhdistyksistä saattaa palkata omia graafisia suunnittelijoitaan. Mainostoimistossa graafinen suunittelija voi toimia esimerkiksi AD:na.
Täytyykö graafisen suunnittelijan osata piirtää?
Tämä on vaikea kysymys, sillä vastauksia on monia. Ja mitä oikeastaan on piirtämisen taito? Yleensä sillä kai tarkoitetaan todellisuuden realistista jäljentämistä. Pääsääntöisesti graafinen suunnittelija pääsee kuitenkin vain harvoin kuvittamaan. Yleensä kuvitukset tilataan julkaisuihin erikseen kuvittajilta, jotka toki voivat olla koulutukseltaan myös graafisia suunnittelijoita. Jotkin oppilaitokset painottavat pääsykokeissaan realistisen kuvittamisen taitoja. En osaa sanoa, onko tämä hyvä vai huono asia. Metropolia Ammattikorkeakoulun pääsykokeiden yksi tehtävä oli esimerkiksi piirtää ”päästään” papukaija. Silloin tämä tehtävä tuntui vähän älyvapaalta. Sen tarkoituksena oli joka tapauksessa selvästikin mitata perinteisen piirtämisen taitoa. Tiedän graafisia suunnittelijoita, jotka eivät pidä piirtämisestä ja suunnittelijoita, jotka rakastavat sitä, mutta eivät juurikaan pääse sitä harjoittamaan. Itse olen piirtänyt paljon pienestä pitäen ja saanut kuviksesta hyviä numeroita. Kiinnostus piirtämiseen on varmaankin yhteydessä visuaaliseen lahjakkuuteen, jota graafiselta suunnittelijalta ehdottomasti vaaditaan. Lopputulemana sanoisin kuitenkin, että voi tulla loistavaksi suunnittelijaksi ilman realistisen piirtämisen taitoja.
Missä graafista suunnittelua voi opiskella ja millaista opiskelu on?
Suomessa graafista suunnittelua voi opiskella kaikilla eri tasoilla ammatti-instituutista yliopistoon. Kandidaatiksi ja maisteriksi voi opiskella Aalto Yliopistossa ja Lapin yliopistossa. Graafista suunnittelua voi opiskella myös ammattikorkeakoulussa, jolloin tutkintonimike on medianomi. Koulutusohjelma löytyy ainakin seitsemästä suomalaisesta ammattikorkeakoulusta. Näissä kaikissa opetussuunnittelmat saattavat erota toisistaan merkittävästikin. Metropoliassa ammattiopintoihin kuului mm. kuvailmaisua (piirtäminen ja maalaaminen), typografiaa, julkaisugrafiikkaa, markkinointiviestintää ja sähköistä viestintää. Näiden tekemiseen keskittyvien aineiden lisäksi opiskeltiin ainakin viestinnän ja mediakulttuurin teoriaa ja historiaa sekä yritystoimintaa ja alan juridiikkaa. Ammattikorkeakoulussa opintoihin kuuluu oleellisesti myös harjoittelu, joka opettaa työstä varmasti eniten. Harjoittelu kesti muistaakseni vähintään 5 kk. Metropoliassa opiskelu oli suurilta osin siis tekemistä ja paljon vähemmän perinteistä lukemista kuin mitä olin odottanut. Ero luokanopettajan opintoihin oli valtava, vaikka sielläkin oli paljon myös ”tekemistä”. Mieluusti olisin lukenut enemmänkin.
Mitä huonoja puolia graafisen suunnittelijan ammatissa on?
Riippuu siitä, mihin graafinen suunnittelija suuntautuu ja missä hän on töissä. Yleisiä alan huonoja puolia on kova kilpailu ja kiire. Stressinsietokykyä todellakin tarvitaan. Varsinkin mainostoimistoissa paine saattaa helposti nujertaa. Tämän olen todennut seuratessani useaa mainostoimistoissa työskennellyttä ystävää. Graafisen suunnittelijan on myös opittava olemaan hieman kovanahkainen. Suunnittelun tyylejä on monenlaisia ja kaikki tyylit eivät miellytä kaikkia. Kovaakin kritiikkiä pitää pystyä ottamaan vastaan. Joskus voi olla sellainen olo, että ei kertakaikkiaan saa luotua asiakasta miellyttävää lopputulosta. Sisukkuutta siis tarvitaan ja sosiaalisia taitoja. Asiakas on kuitenkin aina oikeassa (vaikka ei olisikaan), sillä hän on työn tilaaja. Oma näkemykseni on, että graafinen suunnittelija ei ole taiteilija (tiedän että tästä käydään debattia foorumilla jos foorumilla). Suunnittelija palvelee asiakasta, eikä voi koskaan tehdä työtä vain omista lähtökohdistaan. Ja vielä tuli yksi huono puoli mieleen: Työ vaatii toisinaan todellista pilkuntarkkuutta. Ihan pienillä lyöntivirheillä tai virheillä värikoodissa voi olla massiiviset seuraukset. Kirjan laittaminen painoon, esimerkiksi, vaatii monta tarkistuskertaa ja todellakin sitä raivopäivästä tarkkuutta. Tämä puoli ammattista tuli minulle yllätyksenä. Suurpiirteisyyteen taipuvaisena olen saanut monta karvasta läksyä. Onneksi tarkkuuteen voi kuitenkin oppia!
Mikä on parasta graafisen suunnittelijan ammatissa?
Varmastikin se, että tekemisen kenttä on niin laaja. Graafinen suunnittelija on tekemisissä kaikenlaisten visuaalisten asioiden kanssa. Valokuvaaminen, kuvittaminen, stailaus, matkustaminen, some, videot, infografiikka kaikki voivat kuulua graafisen suunnittelijan työhön. Itse olen myös innostunut siitä, että nykyään raja-aidat ovat kaatuneet siten, että graafinen suunnittelija voi joissain projekteissa löytää itsensä myös sisällön tuottajan roolista. Usein esimerkiksi uuden yrityksen perustamisen yhteydessä suunnittelija pääsee mukaan mielenkiintoisiin palavereihin, joissa koko yrityksen identiteetti on vielä rakentumassa. Graafinen suunnittelija pääsee mukaan pohtimaan paljon muutakin viestintään liittyvää kuin vain sitä, miltä asiat näyttävät. Työ on eläytymistä asiakkaan toiveisiin ja tavoitteisiin, ydinviestien tavoittamista ja sen kaiken muotoilua visuaalisesti miellyttäväksi paketiksi.
Miltä graafisen suunnittelun tulevaisuus näyttää?
Miksi ihmeessä esitän itselleni näin kinkkisiä kysymyksiä? Sanoisin, että graafista suunnittelua tarjoavat yritykset ovat tällä hetkellä taloudellisen tilanteen vuoksi yhtä vaikeassa paikassa kuin mainostoimistotkin ja monet muut viestintää tarjoavat yritykset. Kenttä on jatkuvassa muutoksessa ja uusia toimintamalleja luodaan. Pitkään on puhuttu printin kuolemasta, mutta esimerkiksi menneenä jouluna kirjojen myynti kasvoi. Ja sähköinen viestintä nyt ei ainakaan ole kuolemassa mihinkään. Päinvastoin, uusia alustoja tulee koko ajan lisää. Ehdotonta on, että graafinen suunnittelija on ihan koko ajan valmis opettelemaan uutta. Kaikki muuttuu yhä kiihtyvällä vauhdilla. Oppilaitosten ongelma on, että opetussuunnitelmat eivät koskaan pysy tahdissa mukana. Muistan, että koulussa esimerkiksi responsiivisuudesta (saman web-sisällön asettuminen eri laitteisiin) puhuttiin vain yhdellä kurssilla, kun se nyt on peruskauraa graafisessa suunnittelussa. Nykyään saatetaan esimerkiksi suunnitella web-sivu ensisijaisesti mobiilikäyttöön ja vasta toissijaisesti perinteiselle tietokonenäytölle.
Toivottavasti tästä oli vielä jollekin apua! Kysykää ja täydentäkäähän olkaa hyvä!
