Browsing Category

kotona

kotona Sisustus

Olohuone täynnä leluja

8.1.2018

Joulu tuli ja meni, mutta ihan sopivan nopeasti. Meillä oli aika paljon menoa suuntaan ja toiseen, mutta ei silti tiukkoja aikatauluja, joten loma tuntui lomalta. Joulun myötä kotiin tupsahti taas lisää joululahjoista paljastuneita leluja. Alkaa pikkuhiljaa hahmottumaan, mihin sitä lastenhuonetta tarvittaisiin…

Meidän puolitoistavuotias leikkii jo pienillä figuureilla, asettelee palapelin paloja (yrittää rakentaa), keikkuu keinuhevosella ja kokkaa leikkiliedellä. Kaikkea tätä pääasiassa olohuoneessa. Joulun paras lahja näytti olevan alla olevan kuvan Lidlistä ostettu puinen farmi. Miellyttää myös äidin silmää ja menee kivasti kasaan kätkien sisälleen eläimet ja tarvittaessa muutakin tilpehööriä.

Klassikko kärpässienijakkara saatiin myös pukilta. Se on peräisin Onnimannin Kakolan pop up shopista. En tiedä, onko kyseinen pop up shop enää tänä vuonna pystyssä, mutta kannattaa kysyä, jos jakkara kiinnostaa. Vankien tekemiä tavaroita myyvä Onnimannihan lopettaa, joten jatkossa kai näitäkään tuoleja ei sitten mistään saa. Jakkara on sattumalta juuri sopivan kokoinen tytölle – siinä istuessaan sohvapöydästä tulee hänelle hyvä taso hääräillä kaikennäköistä: piirtää esimerkiksi. Jakkara on järeää tekoa, mutta jos nyt saa vähän purnata, niin valkoiset läikät ovat hieman niin ja näin maalatut. Melkein tekisi mieli vähän korjailla niitä…

Pikkaraisia (Sylvanian family) paljastui joulukääreistä myös. Tarkemmin, kolmen hengen apinaperhe, joista vain kaksi jäsentä ehti nyt potrettiin. Nämä ovat osastoa äitin lapsuuden toivelahja. Onko söpömpää nähty?

Olohuoneessa on myös paikka keinuhepalle. Se saatiin jo 1-vuotislahjana ja on kyllä ollut kovassa käytössä. Perinteisen mallisella hepalla on keinunut lapsen isäkin aikoinaan.

Toin leikkimökistä talvisäilytykseen leikkilieden. Se on olohuoneen tv-tason vieressä ja toimii tarvittaessa lisäjakkarana. Kuvassa liedellä on niin ikään joululahjaksi saadut Spiren puiset voileivät päällisineen.

Väripilkkujen lisääntyminen olohuoneessa ei ahdista minua yhtään. Ainakaan niin kauan kuin lelut ovat tällaisia perusvärisiä ja puisia. ;) Kekseliäisyyttä lelujen säilytys kuitenkin vaatii, ettei kaaos pääse valloilleen. Lundian alin hylly on tällä hetkellä lelujen säilytystä varte yksinomaan. Enempää kamaa ei esillä kannata pitääkään. Lapsi kun ei puolentoista vuoden kokemuksella tarvitse kaikkia lelujaan kerralla näkyville. Vaihtelu tekee hyvää.

Tyttö on valloittanut olohuoneesta yhden nurkan itselleen kokonaan. Se on aika hauska soppi tuolla sohvan ja kirjahyllyn vieressä. Jokin ihan oma tila siis kun ei sitä omaa huonetta ole.

kotona

Maljakkokuusi ja seinävärin kaipuu

11.12.2017

Meillä on tänä vuonna tällainen, tavallista kookkaampi maljakkokuusi. Se on saanut ylleen asianmukaiset sinivalkoiset koristeet.

Illan keinovalossa tuo valkoinen, tv-tason takana oleva seinä on alkanut vähän tympiä. Kaipaan kipeästi väriä, mutta en ollenkaan osaa päättää, mikä se voisi olla. Lauttasaaren kämpässämmehän tuo taso oli lattekahvin värisen seinän edessä. Sävy oli nätti, mutta ei kyllä oikein sopinut muihin sisustuksemme väreihin (seinämaali oli edellisen vuokralaisen jäljiltä). Harmaata on jo makuuhuoneessa ja työhuoneessa. Jotain muuta, lattian tammiparkettiin sopivaa siis…

 

kotona tyyli

Korurasia Mujista

29.11.2017

Hankin Habitaren Muji -pop up shopista tällaisen akryylimuovisen lokerikon. Tuo Nomess Copenhagenin korurasia (kuvassa vasemmalla) on ollut kovassa käytössä, mutta siihen mahtuu vain pieniä koruja ja niitäkin aika vähän. Kaikki muut koruni ovat olleet sulloutuneina pieniin bamburasioihin. Ja tietäähän sen, ei niitä aamun kiiressä niistä jaksa kaivella. Niinpä tämä Mujin ”torni” tuli kyllä tarpeeseen. Kylpyhuoneen kaapissa se ei kovin paljon vie tilaakaan. Yksi huono puoli akryylimuovisissa rasioissa tosin on – pinta naarmuuntuu herkästi ja siihen jää kaikki sormenjäljet. Naamarasvaan kannattaakin tarttua vasta, kun on saanut korut fiksattua.

Teemme äitini ja tyttäreni kanssa retken Helsinkiin viikonloppuna. Tuomaan markkinoiden avajaisten yhteydessä täytyy tietenkin pistäytyä Mujin pop up myymälään, joka on jälleen pistetty helsinkiläisten (ja meidän turistien) iloksi pystyyn. Tällä kertaa Torikortteleihin! Jes!

kotona

Valoa katiskasta

21.11.2017

Kun marraskuu lähenee loppuaan, pimeys muuttuu tunnelmalliseksi, eikä ole synkkää enää ollenkaan. Tähti on jo ripustettu ikkunaan ja uusi valosarja ostettu. Kurottaessani jotain vaatehuoneen ylähyllyltä päähäni tipahti paperikassi, joka kätki sisälleen katiskaa muistuttavan kudotun valaisimen. Sain valaisimen tädiltäni lahjaksi silloin kun vielä asuin kotona. Olin ihan unohtanut valaisimen olemassaolon. Ripustin sen makkarin verhotankoon. Lopputuloksesta tuli aika tunnelmallinen.

Olemme olleet sisätiloissa nyt kohta neljä kokonaista päivää pienen silmätaudista ja flunssasta kärsivän potilaan kanssa. On siis ollut aikaa tunnelmallistaa nurkkia. Mutta ei tämä vain auvoa ole ollut. Totta puhuen kohta hajoaa pää yhdellä jos toisellakin täällä. Kertokaa, mitä muuta puuhaa reilun vuoden ikäisen taaperon kanssa sisätiloissa voi keksiä, kun on jo piirretty, maalattu vesiväreillä, leivottu pipareita, rakennettu maja, tehty kuperkeikkoja ja luettu kaikki kirjat kahteen kertaan?

kotona Vehreät vihreät

Myöhäissyksyn violettia parvekkeella

30.10.2017

Tumma violetti ja purppura ovat mielestäni upeimpia syyskukkien sävyjä. Viikonloppuna kokosin istutuksen isoon saviruukkuun marketista löytyneistä kanervista. Jostain syystä karsastan violettia sisustuksessa muuten, mutta parvekkeella se tosiaan näyttää upealta. Hieno kontrasti harmaantuvaan maisemaan.

Kesäparvekkeen värimaailmasta muistuttavat vielä krassinoksat maljakoissa, jotka viime viikonloppuna napsaisin tunkiolle lopultakin joutaneista kesäistutuksista. Ihmeellistä, että krassi jaksoi kukkia ensilumeen ja pakkasaamuihin asti.

kotona

Keittiön pesuaineet

7.10.2017

Keittiön pesuaineita on jo monta vuotta säilytetty valkoisessa kattilassa tiskialtaan vieressä. Fairy-pullo ei sellaisenaan kelpaa esille. Niinpä olen kaatanut tiskiaineen vanhaan ginipulloon ja tunkenut pullonsuuhun kaatonokan, jota baarimikotkin käyttävät. Tämä idea on ollut esillä blogissa aiemminkin. Silloin vastaavassa käytössä vain oli vihreä portviinipullo.

Tiskiaineen lisäksi kattilassa on Cilla’sin kanelintuoksuinen yleispuhdistusaine ja L:A Bruketin villiruusun tuoksuinen käsienpesuneste. Kummatkin on saatu muistaakseni blogin kautta.

Tuon valkoisen Aquaint-suihkepullon puolestaan sain päälliskauppaan jostain lastenvaateliikkeestä. Sillä voi puhdistaa ja desinfioida esimerkiksi ruoka-alustan, ruokalapun, lelut ja tutin. Ja kädetkin. Ensin ajattelin, että onpa turha litku, mutta tuota on tullut itse asiassa käytettyä aika paljon. Sitä paitsi se on täysin ympäristöystävällinen sisältäen vain vettä ja hypokloorihapoketta, jota myös ihmisen elimistö tuottaa reaktiona haitallisia mikrobeja vastaan. Siitäpä syystä neste on myös vaaratonta nieltynä. Kätevä!

kotona Sisustus

Heinäkuun helteinen parveke

24.7.2017

Meidän parvekkeella on jokapäiväinen helle jos vain aurinko paistaa. Hikistä on.

Kokosin krasseille kaksi kiipeilytelinettä. Tuossa isossa ruukussa on krassin lisäksi sitruunatimjamia ja ne samettikukat, joista toukokuussa kirjoitin. En tiedä mikä mättää, kun helppohoitoisiksi kehutut samettikukat eivät oikein jaksa puhjeta kukkaan. Nuppuja kyllä on paljon, mutta aukinaisia kukkia ei niinkään.

Tomaattiamppeli on hoidossa äitiltä vanhempieni ollessa kesälomamatkalla. Oma tomaattini näyttää taas paremmalta. Kesäkuussa se tuntui murjottavan ja lehdet vain käpristyivät ja reikiintyivät.

Tuo laventeli taisi kuulla parjaukseni siitä, että siniset kukat eivät tänä vuonna sovi parvekkeen väripalettiin. Se on pidättäytynyt tekemästä kukkaa sen jälkeen. Sopii mulle. Kiva koriinpantava puska noinkin!

kotona Sisustus

Kaapinovien ja välitilan maalaus keittiössä

17.7.2017

No niin! Keittiön kasvojenkohotus on nyt valmis. Yllä näette kuvaa keittiöstämme ennen muodonmuutosta. Kermansävyiset kaapit, ruskeankirjava, kaakeloitu välitila ja loisteputkivalaisimet pistorasioilla, pähkinänsävyinen laminaattityötaso ja ruskeansävyiset rungot. Tuntui siltä, että edellisen asukkaan valitsema keittiö oli ihan eri paria asunnon (siis meidän) muun sisustuksen kanssa. Oli kuitenkin selvää, ettemme halunneet vaihtaa erittäin hyvässä kunnossa olevaa keittiötä kokonaan uuteen. Jokin ympäristöystävällisempi ja edullisempi ratkaisu haluttiin löytää, varsinkin kun talossa ei vielä ole tehty putkiremonttia. Maalautettiin tietenkin! Eikä varmaan tule yllätyksenä, että oviin valittiin harmaa. ;) Välitila puolestaan maalautettiin valkoiseksi. Laminaattitasojakin olen nähnyt maalautettavan, mutta se kuulosti jo liian riskaabelilta. Pähkinäpuujäljitelmä sai siis jäädä, samoin kuin mukiinmenevät vetimet.

Välitila maalautettiin perusvalkoiseksi. En valinnut valkoisen sävyä sen tarkemmin. Kun välitila oli maalattu ja vanhat kermansävyiset ovet vielä paikoillaan, pelästyin että tuliko välitilasta nyt liian kylmänvalkoinen. Se melkein sinersi kerman sävyn rinnalla. Kun harmaat ovet sitten haettiin maalaamosta, huoli hälveni. Keittiön seinät ovat harmaanvalkoiset myös ja niidenkin sopivuutta uusiin sävyihin jännitin. Mutta sekin huoli oli turha. Lasikuitutapetin lämmin harmaanvalkoinen sopii mielestäni ihan hyvin keittiön uusiin sävyihin.

Harmaan sävy valittiin NCS-kartan neutraaleimmasta harmaan paletista, koska sinertävyyttä haluttiin välttää. Sävy on vaaleanharmaa NCS 3000-N. Aluksi tuntui, että onko tämä nyt kuitenkin sinertävän harmaa, mutta muutaman viikon kokemuksella tai silmillä en ainakaan enää näe sitä sinisenharmaana. Katsotaan, miltä sävy sitten talven sinisessä valossa näyttää. Joka tapauksessa hieman viileämmältä harmaalta tuo tuntuu kuin työhuoneen ja makuuhuoneen seinien väri, Tikkurilan Laasti. Tikkurilan sävy rusehtaa aika paljonkin tämän sävyn rinnalla.

Maalausprojektin aikana tuli järkättyä keittiön kaappien sisältökin uudestaan. Järkeistys tuli tarpeeseen ja sen myötä lisää tilaa vapautui muutamaan kaappiin. Ainoastaan ikkunanpuoleisen päädyn apteekkarinkaappi hämmentää minua edelleen. En oikein osaa viedä ”niin kauas” jauhoja ja sokereita. Nyt olen tainnut ladata kaapin täyteen turhan painavaa tavaraa.

Astiamme näyttävät neutraalimman värisessä ympäristössä nätimmältä. Peruspunainenkin näyttää raikkaalta toisin kuin ennen. Kaivoin kaappien kätköistä tuon Minna Rundbergin sunnitteleman punaisen leikkuulaudan esiin. Kierrätyskeskustuomion saaneet keittiön punaiset tuolitkin näyttävät nyt freesimmältä. Etsitään uusia tuoleja ihan rauhassa.

Ainiin ja valaistus! Isot loisteputkilamput vaihdettiin lednauhoihin ja -listoihin ja samalla oli tehtävä erilliset pistorasiat. Olisihan se nyt ollut aika mälsää iskeä tähän uuden värityksen saaneeseen keittiöön ne vanhat kömpelöt putket (ks. postauksen eka kuva). Olen nyt varsin tyytyväinen työtason uuteen valaistukseen. Ilmeestä tuli pelkistetympi. Valoteho tuntuu ledeissä olevan hyvä, vaikkakin talvella se vasta lopullisesti punnitaan.

Keittiössä on nyt ihan erilainen fiilis kuin aiemmin. Huomaan, että huolehdin huoneen siisteydestäkin uudella innokkuudella. Neutraalimmat sävyt rauhoittavat mielestäni pähkinäpuun ja tammen hallitsemaa kokonaisuutta. Nyt inspiroiduin myös ideoimaan keittiökaappien vastapäisen seinän somistusta. Jokin suuri taulu voisi sopia kasvien rinnalle. Keittiön kattovalaisin, Innoluxin Candeo on muuten häiritsevässä kohdassa. Pitäisiköhän se siirtää keskelle pöytää..?

kotona Sisustus

Keittiön uudelleenväritys

26.6.2017

Takana tahaton blogihiljaisuus. Mutta ei hätää, täällä kyllä tapahtuu asioita! Nimittäin postauksessa Uutta väriä keittiöön! suunnittelemani maalausprojekti on nyt käsillä. Keittiön välitila on maalattu ja kaappien ovet kuskasin tänään maalaamoon. Nyt ollaan ilman ovia hetken verran, niin keittiössä kuin eteisessäkin. Jälkimmäinenkin siis hiukan uudistuu samassa rysäyksessä. Kaikki rakastavat ennen-jälkeen-kuvia. Palaan niiden kera piakkoin! Jännittää!

kotona Vehreät vihreät

Punaoranssi väripaletti parvekkeelle?

31.5.2017

Parvekkeella vallitsee jokavuotinen epäjärjestys. On vaikea päättää, mihin tänä vuonna keskittyisi. Hyöty- vai koristekasveihin? Ja sitten myös: millaista väripalettia siellä tänä kesänä haluaisi katsella?

Chilit ovat sentään kiltisti riveissään ja laatikon päällä pilkullisessa ruukussa nököttää ystäviltä saatu kirsikkatomaatti. Sellaista minulla ei koskaan ole ollutkaan. Kukkatelineessä on köynnöskrassia. Sitä en ole kasvattanut moneen vuoteen.

Vanhempieni pihalta kaivoin jälleen sisukkaaksi parveke-eläjäksi todetun mesimarjan (alla olevan kuvan ruukussa oikealla). Se on vielä istuttamatta. Samoin kuin samettikukat, jotka nekin ovat uusia tulokkaita parvekkeellani. On hauskaa kokeilla joka vuosi jotain uutta. Ajattelin antaa samettikukalle mahdollisuuden, vaikka se on aina tuntunut jotenkin vanhanaikaiselta. Tuo oranssi värikin on vähän kreisi, mutta katsotaan. Istutin muuten taloyhtiömme pihallekin muutaman samettikukan Punavuori kukkimaan! -tapahtuman henkeen. Sain kehuja naapurilta – ovat kuulemma erittäin kestäviä ja kukkivat koko kesän jos tuuri käy.

Ai niin ja se Parvekelaudoitus Siperian lehtikuusesta -postauksessa esiintynyt laventelikin on edelleen hengissä. Sininen kukka ei kuitenkaan oikein käy punaoranssiin palettiin… Leppoisia pulmia!