Sillä viikolla, kun tuo tyttömme syntyi, yllättivät vanhempani uutisella: he olivat yllättäen ostaneet mökin. Veneileminen on meidän perheelle ollut tuttua, mutta mökkeilystä emme ole ymmärtäneet mitään. Tämän viikon loppupuolella mekin lopulta päästiin vähän pitemmäksi aikaa mökkeilemään. Päästiin vähän fiilistelemään, mitä se mökkeily oikein on ja mitä kaikkea mökillä oikein voi touhuta. No, minähän sain heti alkuun jonkinlaisen hiekkarantaherätyksen. Mökkirannassa oli puoliksi kivistä puhdistettu hiekkaranta, jonka putsasin muutaman päivän aikana kokonaan puhtaaksi. Kynnet menivät pilalle ja kädet tulivat täyteen känsiä, mutta oli se sen arvoista. Vesi oli tosin vielä sen verran vilpakkaa, että veden alle en vielä operaatiotani laajentanut. Seuraavan kerran sitten!
Ja vielä yksi juttu hiekkaleluista. Olin nimittäin innoissani, kun vihdoin löysin hiekkaleluja (Tokmannilta), jotka on valmistettu jostain muusta kuin muovista. Voitteko kuvitella – Suomalaisen Plaston lapio, harava, tähtimuotti ja ämpäri on valmistettu 100-prosenttisesti uusiutuvasta sokeriruo’osta. Cool! Kymmenkuukautisemme ei tosin vielä oikein hiekkalelujen päälle ymmärtänyt. Paljon mukavampaa oli lappaa hiekkaa suuhun kaksin käsin. Ja sitten kun kiellettiin, niin tyttö harhautti äitiä osoittelemalla asioita ymäristöstä. Kun äiti katsoi pois, tyttö sujautti hiekkaa taas vähän lisää suuhunsa.
Otin myös muutaman räpsyn mökistä tottakai. Ensi postauksessa kuvia siitä!
PS. Nyt on postauksen perässä Tykkää-nappi. Käyttäkäähän! :)
