Browsing Category

Vehreät vihreät

kotona Vehreät vihreät

Myöhäissyksyn violettia parvekkeella

30.10.2017

Tumma violetti ja purppura ovat mielestäni upeimpia syyskukkien sävyjä. Viikonloppuna kokosin istutuksen isoon saviruukkuun marketista löytyneistä kanervista. Jostain syystä karsastan violettia sisustuksessa muuten, mutta parvekkeella se tosiaan näyttää upealta. Hieno kontrasti harmaantuvaan maisemaan.

Kesäparvekkeen värimaailmasta muistuttavat vielä krassinoksat maljakoissa, jotka viime viikonloppuna napsaisin tunkiolle lopultakin joutaneista kesäistutuksista. Ihmeellistä, että krassi jaksoi kukkia ensilumeen ja pakkasaamuihin asti.

Diy Vehreät vihreät

Äitin huvimaja

3.9.2017

Muistatteko vielä, kun keväällä kerroin äitini huvimajaprojektista? Noh, kesän lopulla se viimein valmistui. Lasit saapuivat elokuussa. Huvimaja perustettiin kukkamaan kylkeen. Paikalla oli aiemmin pergola. Maja piirrettiin itse ja isäni hitsasi rungon, joka sitten maalattiin. Kakkoslaatutiilet muurattiin itse, tarkoituksella noin vähän huolimattomasti. Tuli hieno, elävä pinta! Lasit ja ovet laitatettiin valmiina. Toisessa reunassa on  liukuovi ja majan päädyssä tavallinen ovi.

Aika viileä kesä on ollut joten maja on ollut oiva paikka käydä välillä lämmittelemässä. Hih!

Sisäänkäynnin kummallekin puolelle on tarkoitus muurata vielä istutusaltaat tiilistä esimerkiksi tomaateille. Mikään täpötäysi hyötykasvikasvattamo majasta ei kuitenkaan ole ensi kesänäkään tulossa. Pääosassa majassa ovat oleilu ja viihtyminen, kaffittelu ja kestitys. Yhdet rapujuhlat huvimajassa onkin jo pidetty, ja aika monet iltapäiväkaffet juotu. Äiti on ripustanut led-valoja majaan ja pimeällä se tuikkii kuin jalokivi.

Minunhan piti jatkaa vielä yhden postauksen verran Gotlannista, mutta en maltannut olla julkaisematta tätä alkusyksyistä kuvakimaraa huvimajasta. Ja kolmaskin postaus on tyrkyllä julkaistavaksi: nimittäin leikkimökkiprojektini! Olen hiljalleen kesän aikana tuunaillut vanhaa leikkimökkiäni, joka sekin seisoo vanhempieni pihamaalla, 15 metrin päässä tuosta huvimajasta. Siis sellaisia tulossa!

Diy Vehreät vihreät

Luonnonkukkia, luonnonkukkia!

20.7.2017

Sinivuokot, valkovuokot, kielot ja lupiinit menivät jo, mutta luonto tarjoaa edelleen maljakkoon upean valikoiman kukkia. Keittiön kimpussa on ainakin apilaa, päivänkakkaraa, hiirenvirnaa, niittynätkelmää, keltamataraa ja äitin puutarhasta palavaa rakkautta (punaiset kukat). Se on ihmeellistä, miten ne luonnonkasvien nimet talven aikana aina unohtuvat. Vaan eipä hätää, muistatteko KUKKABINGONI parin vuoden takaa? Siitä vaan lunttaamaan. Nyt on mitä parahin aika sille.

matkalla Vehreät vihreät

Alppiruusut

21.6.2017

Tänä vuonna jokainen itseäänkunnioittava somekäyttäjä on käynyt samoamassa alppiruusumetsässä. Nämä kuvat ovat Raisiosta, jossa käytiin tänään. Minusta tämä maisema näytti siltä kuin olisi  Tove Janssonin kirjoista napattu. Trooppisen näköiset suuret kukat pohjoismaalaisessa havumetsässä. Aivan epätodellinen näky.

Rentouttavaa mittumaaria!

kotona Vehreät vihreät

Punaoranssi väripaletti parvekkeelle?

31.5.2017

Parvekkeella vallitsee jokavuotinen epäjärjestys. On vaikea päättää, mihin tänä vuonna keskittyisi. Hyöty- vai koristekasveihin? Ja sitten myös: millaista väripalettia siellä tänä kesänä haluaisi katsella?

Chilit ovat sentään kiltisti riveissään ja laatikon päällä pilkullisessa ruukussa nököttää ystäviltä saatu kirsikkatomaatti. Sellaista minulla ei koskaan ole ollutkaan. Kukkatelineessä on köynnöskrassia. Sitä en ole kasvattanut moneen vuoteen.

Vanhempieni pihalta kaivoin jälleen sisukkaaksi parveke-eläjäksi todetun mesimarjan (alla olevan kuvan ruukussa oikealla). Se on vielä istuttamatta. Samoin kuin samettikukat, jotka nekin ovat uusia tulokkaita parvekkeellani. On hauskaa kokeilla joka vuosi jotain uutta. Ajattelin antaa samettikukalle mahdollisuuden, vaikka se on aina tuntunut jotenkin vanhanaikaiselta. Tuo oranssi värikin on vähän kreisi, mutta katsotaan. Istutin muuten taloyhtiömme pihallekin muutaman samettikukan Punavuori kukkimaan! -tapahtuman henkeen. Sain kehuja naapurilta – ovat kuulemma erittäin kestäviä ja kukkivat koko kesän jos tuuri käy.

Ai niin ja se Parvekelaudoitus Siperian lehtikuusesta -postauksessa esiintynyt laventelikin on edelleen hengissä. Sininen kukka ei kuitenkaan oikein käy punaoranssiin palettiin… Leppoisia pulmia!

 

kotona Turku Vehreät vihreät

Vihreää ja valkoista

12.5.2017

Hullu tämä kevät 2017. Turussa on vuoroin saatu aurinkoa, vettä, lunta ja rakeita. Niinkuin ilmeisesti muuallakin maassa Instagramin kuvavirrasta päätellen. Keväänvihreän ja lumenvalkoisen yhdistelmä on hämmentävä, mutta kaunis!

Kevään tunnossa kukkimaan riehaantunut pihan vaahtera sai kylmää kyytiä lumisateessa. Pullistuneet silmut olivat ihan hämillään.

Vihreää ja valkoista on kotonakin. Esimerkiksi keittiössä. Alla helposti kuivahtava lankaköynnös, joka tykkää nyt olostaan yltäkylläisen valoisuuden ja multaan tökätyn ravinnetikun ansiosta. Paljon uusia lehtiä.

Chilin taimet ovat tänä keväänä jo käväisseet ulkona niinä lämpiminä päivinä, joita toukokuun alussa oli. Nyt niitä vielä varjellaan visusti sisätiloissa, mutta kohta jo istutellaan punasavipyttyihin.

Katsahdin tässä yhtenä päivänä parvekkeelta maata kohti ja kas, mikä sinne olikaan putkahtanut – tulppaanikimppu mitä ihanin! Sekin on saanut kristallisadetta ylleen tämän viikon hullunilmassa.

Diy Vehreät vihreät

Tuunattu tulppaanikimppu

9.5.2017

Vaikka kukkia rakastan, olen sillä tavalla nirso, että useimmat kauppojen sidotut kukkakimput vieroksuttavat. Ehkä ne ovat minulle liian symmetrisiä ja pömpöösejä. Puhumattakaan spraymaalista ja kaiken maailman koristeista… Kukat kukkina.

Tulppaanikimppu yksinään on aina upea, mutta joskus tekee mieli jotain täyteläisempää. Juhlapöytään esimerkiksi. Vapun aikoihin tein tällaisen kimpun.

Tämä resepti menee jatkoon. Siis tulppaanikimput, eukalyptuksen oksat ja pari kolme muuta vehkaaa kontrastia antamaan. Toimii!

kotona Vehreät vihreät

Parvekelaudoitus Siperian lehtikuusesta

27.4.2017

En ole oikeastaan koskaan ymmärtänyt parvekelaudoituksen päälle. Lauttasaaren kotimme parvekkeella oli tasaisen harmaaksi maalattu betonilattia, josta tykkäsin kovin. En koskaan edes harkinnut parvekelaudoitusta sinne. Täällä uudessa kodissa parvekkeen betonilattia ei kuitenkaan ole yhtä tasainen tai siisti. Lisäksi kaiteen ja lattian rajassa on aika leveä rako, josta pikkulinnutkin lentelivät viime kesänä sisään pesänrakennusmateriaalia etsiessään. Pakottauduin siis nyt sukeltamaan tähän maailmaan nimeltä parveke- ja terassilaudoitus. Löytyi muovia, painekyllästettyä puuta, lämpöpuukomposiittia ja sitten Siperian lehtikuusta, johon me päädyimme. Lehtikuusen valintaan vaikuttivat materiaalin ekologisuus ja puun miellyttävä sävy. Siperian lehtikuusen luonnolliset uuteaineet tekevät siitä säänkestävän eli lautaa ei ole kyllästetty millään (näin ainakin Bauhausin sivuilla kerrotaan). Muovi vieroksutti. Samoin painekyllästetty puu sen myrkyllisyyden takia.

Ha Serv terassilautaa löytyi siis Bauhausista. Parvekkeeme leveyteen solahtivat hyvin 117 mm leveät laudat, vaikkakin 140 mm leveät olisivat olleet upeammat. Runko lautojen alle rakennettiin ohuehkoista painekyllästetyistä rimanpätkistä. Laudoitus koostuu kahdesta pitkittäisestä osasta, jotka saa tarvittaessa nostettua pystyyn ja lattian pestyä. Toisessa päässä parveketta on ovistoppari, jolle koverrettiin paikka kahden lautaosan välistä. Lautojen uritus estää hieman lautojen liukkautta märällä. Tosin lasitetulla parvekkeella tällä ei juuri ole merkitystä. 70-luvun talon parvekkeen lattia ei ole täysin vaaterissa, eivätkä välttämättä nämä laudatkaan luotisuoria ole, joten hiukan laudoitus vielä keikkuu. Se on kuitenkin helposti korjattavissa muutamalla painavammalla ruukulla ja parvekekalusteilla. Varmasti nuo laudat myös ajan mittaan paikalleen kiltisti asettuvat. Kiva tästä tuli! Kiitos Joonakselle ja isälleen, jotka laudoituksen rakensivat.

Ihan pakko oli vähän jo piipahtaa kasvikaupoillakin. Ikeasta löytyi ihana laventeli ja Viherlassilasta tuollainen uskomattoman söpö pikkuinen orvokki Viola hederacea. Se on Wikipedian mukaan alunperin Australiasta ja kasvaa valtoimenaan Victoriassa ja Tasmaniassa. Kaikkea kanssa! Söpö pieni ennakoi jo tulevaa äitienpäivää. Meikäläisen ensimmäistä!

 

elämää Turku Vehreät vihreät

Salainen puutarha

22.4.2017

Kävimme tyttären kanssa ensivisiitillä kummitätini juuri ostamalla siirtolapuutarhapalstalla. Tuuli oli kylmä, mutta aurinko paistoi kirkkaasti. 40-luvulla rakennettu siirtolapuutarha oli varovasti, mutta varmasti, heräämässä kevääseen. Melkein pystyi kuulemaan mullan alta kuhinan, kun kasvien vihreys valmistautui puskemaan valtoimenaan esiin. Krookuksia ja sinivuokkoja näkyi jo. Ihana, jännittävä tunnelma.

Luin F. H. Burnettin Salaisen puutarhan joskus teini-iässä, mutta se tuli silti elävästi mieleeni tuolla palstalla. Siinä päähenkilö Mary löytää setänsä englantilaisesta puutarhasta salaisen puutarhahuoneen, joka parantaa orpotytön (monella tapaa) ja herättää hänet iloon ja elämään. Puutarhaa, mullan tuoksua ja kukkapenkkien koukkimista kuvataan tosi elävästi. Onhan tämä tätini uusi puutarha eräänlainen salainen puutarha sekin. Mitä pihamaan vuosien kerrokset menneestä tulevat paljastamaankaan? Miltä portinpielen sireeni näyttää täydessä kukassa? Nouseeko etupihalle vaaleanpunaista malvaa? Miltä tontin reunan vadelmarivin marjat maistuvat? Oi oi!

 

kotona Sisustus Vehreät vihreät

Kevätkoti itää

29.3.2017

Kesä, syksy, talvi ja nyt alkava kevät on vietetty tässä, edelleen uudelta tuntuvassa kodissa. Ei voi millään tietää, miten valo käyttäytyy asunnossa milloinkin, ennen kuin siellä on viettänyt vuoden päivät. Olohuoneemme on kesällä huoneista varjoisin, mutta syksyllä ja keväällä valkoisten seinien huone oikein tulvii valoa. Välillä ihan häikäisee. Jos täällä olisi valkoiset lattiat, pitäisi aurinkoisella säällä pitää aurinkolaseja.

Olohuoneen ikkunalaudalla on idätyksessä Joonaksen chilit. Kuulemma hullun tulisia niistä pitäisi tulla. Ikean idätysruukussa on nyt vihdoin ituja tuloillaan (kuva yllä siis). Voitteko käsittää, kokeilen tuota vasta nyt ensi kertaa, vaikka olen omistanut pytyn jo kohta vuoden päivät? Joissain asioissa olen armottoman aikaansaamaton.

Makuuhuoneen ikkuna on olohuoneen tapaan lounaaseen, mutta makuuhuoneessa valo on silti kylmempi. Johtuu varmaan harmaista seinistä ja ikkunan edessä seisovasta vaahterasta. Makuuhuoneella on kevättä rinnassa myös. Pajunoksat kasvattavat silmujaan vanhassa maitopullossa kaapin päällä.

Kaapin kätköistä löytyi vuosia sitten Rodokselta hankittu simpukan kuori. Se näyttää hauskalta taas. Ikean Jassa-kokoelman kori on löytänyt tiensä pinniksen päähän. Siinä toinen jälleen freesiltä tuntuva juttu: rottinki!

Huom!

Jälleenohjaus Idealistalta katkeaa kuun vaihteessa. Olettehan varmasti päivittäneet kirjanmerkkeihinne Kotilon uuden osoitteen KOTILOBLOGI.FI? Tsekkaa, jos et ole varma. Kiitos! <3