elämää

Elämäni viime aikoina

25.11.2015

brenizerjohanna_b

Tämä syksy on näyttänyt ihan erilaiselta kuin mihin vielä kesällä olin valmistautunut. Jouduin lokakuun alussa työttömäksi aika yllättäin. Irtisanomisen syyt olivat tuotannollistaloudelliset. Pienen toimiston kohdalla muutos on suuri ja otti tiukille kaikille osapuolille. Menetin ihanat työkaverit ja todella mukavan työn. Heti alusta lähtien suunnitelmani olivat kuitenkin ihan kirkkaat: nyt freelanceriksi. Freelancerius on kutkutellut jo pitkään. Olen miettinytkin, että varmasti vielä työurani aikana jossain kohtaa freelanceriksi rupean. Nyt se hetki sitten koitti ihan yllättäen. Viimeinen kuukausi on mennyt tasatessa fiiliksiä ja rakentaessa uutta portfoliota. Ja osallistuessa niihin kaikkiin kiinnostaviin lehdistö- ja blogihappeningeihin, joihin päivätyössä käyvä ihminen ei aiemmin päässyt.

Ympärilläni on onneksi paljon kannustavia ihmisiä ja hyviä esimerkkejä (vaikkapa pitkään yksityisyrittäjänä toiminut Kettukarkin Maire). Ja kyllä vaan, nyt olen alkanut jo innostua tästä uudestä elämänvaiheesta. Aina välillä välkähtää pitelemätön riemukin kaikista mahdollisuuksista. Iso haaste se on silti, rakentaa asiakaskuntaa yhtäkkiä, mutta onneksi tässä ei ole nyt kiire ja kontakteja on jo ennestään jonkin verran. Tarkoituksella olen antanut itselleni aikaa hiljaa totuttautua uuteen. Muutos on niin suuri. Nämä kuvat ovat lempipaikaltani, josta on aina hyvä käydä hakemassa uutta vauhtia. Tuolta kalliolta näkee kauas. Lähetän kaikille samasta tilanteesta itsensä lähiaikoina löytäneille tällaisen viestin. Uudet ovet tulevat kyllä aukeamaan!

PA150643b

Elämä näyttää menevän niin, että voi yrittää suunnitella, mutta koskaan ei voi tietää, mitä tulee tapahtumaan. Kaikki keikautetaan ympäri silloin, kun vähiten sitä odottaa. Tästähän minä kirjoitin jo kuukausi sitten jutussa ”Mistä unelmoit nuorena?” Jostain syystä tuntuu, että omalla kohdallani tämä on se oppi, jota maailma haluaa päähäni paukuttaa kerta toisensa jälkeen. Okei, uskotaan jo. Joku on suunnitellut paremmin. Hukka ja Mama laulavat osuvasti: ”vesi tietää määränpään.” Välillä ote airoista lipeää, mutta sitten kun suunta taas selviää niin on ilo soutaa.

Onko teitä siellä muita työttömäksi juuri jääneitä? Miten teillä menee? Mikä on auttanut eteenpäin?

I became unemployed about a month ago and have ever since been building up a new portfolio. I’ve decided this is the beginning of a freelancer career. At times I’m thrilled and at times I’m sad and missing my ex colleagues. One thing is for certain: you can plan you’re life but you never know how things are going to turn out for you. Luckily changes can always lead to something unexpected and great that you never knew you could get. Sending hugs to all who’ve faced layoff lately. I’m sticking to this quote: ”Everything will be so good so soon. Just hang in there and don’t worry about it too much.”

You Might Also Like

15 Comments

  • Reply Maire / Kettukarkki 25.11.2015 at 17:36

    Just näin – asenteella pääsee pitkälle! Ja kun tekee itse, saa tehdä mitä haluaa, ja miten haluaa (se on todella koukuttavaa ja ihanaa).

    Kiva että voin olla sulle inspiraationa, niin sinäkin mulle :)

    Hieno uusi banneri! Piti vielä sanomani.

    • Reply Johanna 26.11.2015 at 11:52

      Thanks! Joo, vaikka pyjamassa koko päivän! :D

  • Reply Sarp 25.11.2015 at 19:20

    Olen kerran tehnyt ison uramuutoksen.
    Kipeää teki ja taloudellinen epävarmuus oli kamalaa,
    mutta teen ihania töitä nykyisin ja siitä saa palkkaakin.
    Elämä kantaa. On kokeiltu.

    • Reply Johanna 26.11.2015 at 11:51

      No rohkeus kannatti myös sun tapauksessa! Olen siitä onnekas, että tällä alalla voi työskennellä myös freelancerina. Taloudellinen epävarmuus on kuitenkin se huono puoli. Onneks en ole koskaan osannut stressata rahasta!

  • Reply Anne H 25.11.2015 at 19:27

    Moikka! Pakko kommentoida. Luin tekstiäsi ja nyökkäilin itsekseni. Minua vaivaa elämän suunnan puute. Opiskelen nyt ainetta mikä ei oikein kiinnosta, mutta samalla tuntuu että joku tutkinto on saatava. En tiedä mistä löytäisin ”minun jutun” en edes tiedä onko ”minun juttu” olemassa oleva vaiko vaan urbaanilegenda. En tiedä mihin suuntaan soutaa. Samastuin kirjoitukseesi, eli kiitos siitä :) Kaikkea hyvää sinulle!

    Anne

    • Reply Johanna 26.11.2015 at 11:46

      Oman alan löytäminen ei ookaan mikään yksinkertainen juttu. Vaikka itse opiskeltava aihe kiinnostaisi voi käydä niinkin että sen alan työelämä ei sovi itselle, ja sellaista ei ainaa osata ennakoida. Uskon että löydät vielä sen ”oman juttusi”. Siitä ei ehkä kuitenkaan kannata stressata liikaa. Antaa vaan veden kuljettaa. Samoin kaikkea hyvää sulle! :)

  • Reply Tiina 25.11.2015 at 20:14

    Tsemppiä Johanna! Itse olin heti valmistumisen jälkeen 8kk työttömänä vailla minkäänlaista hajua tulevasta ja kun viimein löysin kovalla työllä paikan itselleni, päättyy 5 kk:n määräaikainen sopimus nykyisessä työpaikassa jouluun- hieman kurkkua kuristaa ajatus siitä, ettei juuri tutuksi tullut työ ja ympäristö säilykään näistä taloudellisista säästösyistä, mutta uskon silti että elämä kantaa lopulta ja kaikella on tarkoitus :)

    • Reply Johanna 26.11.2015 at 11:39

      Kyllä vaan, kaikesta voi löytää tarkoituksen ja kaikesta oppii. Tsemppiä työnhakuun!

  • Reply Noora / Villakoiria ja kissankarvaa 25.11.2015 at 22:59

    Minä valmistuin vuosi sitten biolääketieteen alalta maisteriksi, ja jäin heti työttömäksi, kun jo sovittuna ollut väitöspaikka peruuntui. Ala ei koskaan tuntunut omalta, ja reilun kuuden vuoden opiskeluputken jälkeen tauko ja lepo teki niin hyvää! Huomasin viihtyväni kotona todella hyvin, ja sellainen työ, jota voisin ainakin osin tehdä kotoa käsin tuntuu sellaiselta, jollaisessa toivoisin tulevaisuudessa olevani.

    Työttömyysjaksoni kesti 10 kk, kunnes aloitin tänä syksynä muotoilualan opinnot, ja tämä tuntuu niin omalta jutulta! En olisi aiemmin edes voinut kuvitella itselleni tällaista luovaa ja taiteellista alaa, mutta ehkä siihen vain vaadittiin yksi maisterintutkinto väärältä alalta, että sain ne omat prioriteetit kohdalleen, ja nyt tiedän paljon paremmin minkälaista elämää haluan elää. Aiemmin suunnittelemani akateeminen uraputki kuulostaa nyt jo aika kaukaiselta ajatukselta.

    Koska olen elänyt viimeiset 7 vuotta opiskelijaelämää todella pienillä tuloilla, ei pudotus työttömäksi tuntunut niin pahasti (henkisellä tasolla siis), kuin olisi varmasti muuten tuntunut. Avopuolison tuloilla ja vanhempien avulla siitäkin ajasta selvittiin. Rahan merkitys on ehkä vähän yllättäen vain vähentynyt entisestään, mikä tuntuu aika hyvältä. Usko tulevaisuuteen on vahva.

    Tsemppiä uuteen jännittävään elämänvaiheeseen! :)

    • Reply Johanna 26.11.2015 at 11:36

      Ihanaa että löysit lopulta oman alan. Maisteriopinnotkin ovat niin pitkät että siinä ajassa moni tulee toisiin aatoksiin. Itsekin vaihdoin alaa, tosin en vapaaehtoisesti. Siitäkin huolimatta olen sitä mieltä, että käänne oli onnenpotku. Mikään ei voita sitä tunnetta, kun löytää itsensä alalta, johon suhtautuu intohimoisesti. Mitä mukavinta opiskeluaikaa sulle! Nauti!

      • Reply Noora / Villakoiria ja kissankarvaa 28.11.2015 at 08:47

        Kiitos! :) On ainakin alkanut tosi lupaavasti, kun pääsin osana ryhmää Savonia-AMK:n opiskelijoita osallistumaan IKEA:n valoinstallaatiokilpailuun, jonka töiden julkistus oli eilen. Ihan mielettömän siisti fiilis!

        • Reply Johanna 28.11.2015 at 09:13

          No kyllä! Luinkin siitä ja jotain kuvia näin!

  • Reply akissfromthepast 30.11.2015 at 16:45

    Hei, meikä toivottaa täältä rutkasti zemppiä freelancer-vaiheeseen! Sulla on kumminkin paljon osaamista, Vihreä Talo kynttilöiden etiketitkin on niin nätit..että kyllä sinä jotain keksit. Itsellä on se tilanne, mistä olen välillä blogissakin avautunut, nimittäin tästä valmistumisesta ja sen tuomasta epävarmuudesta, kun ennen oli heittämällä töitä ja nyt tuntuu että ei heti löydy..sen kanssa pääsee eteenpäin kun ajattelee että kaikki selviää aikanaan ja oikeastaan on ihan mielenkiintoista katsella mikä ovi avautuu.
    Voi olla, että sinulla riittää puuhaa blogijuttujen ja tapahtumien kanssa – niistä voi poikia kaikenmoista.. Kyllä me tästä pärjäillään :) Janet Attwoodia lainaten: ”we are all here for greatness”. Pitääkin pitää sut mielessä jos joku tarvitsee graafikkoa..

    • Reply Johanna 30.11.2015 at 17:46

      Kiitos! Ihana teksti. :) Just näin, rennolla vaihteella pitää vaan mennä ja luottaa että se työ tulee kyllä vastaan ennemmin tai myöhemmin. Lämpimiä ajatuksia ja tsemppiä myös sinne!

  • Reply Kiki 2.12.2015 at 13:29

    Sinulla on oikea asenne! Jouduin kolme vuotta sitten työttömäksi, mikä ravisteli itseäni juuri sopivasti – muuten tuskin olisin uskaltanut lähteä, vaikka mieli teki. Muutos, pakotettukin, tuo paljon uutta hyvää!

  • Leave a Reply