elämää

Hyvää äitienpäivää!

14.5.2017

Ennen kuin tyttömme oli syntynyt, mietin usein, miltä se äitinä oleminen mahtaa TUNTUA. Kohta yhdeksän kuukauden kokemuksella voin todeta, että aika mukavaltahan se tuntuu. Joka päivä mukavammalta oikeastaan. Toisaalta myös vastuu painaa hartioita. Me olemme vastuussa siitä, millaisen maailmankuvan lapsemme omaksuu. Näkeekö hän maailman täynnä mahdollisuuksia vai esteitä? Sen tehtävän edessä polvet vähän tutisevat, mutta ei auta, vastuu on kannettava.

Äidiksi tuleminen on muuttanut minua paljon vähemmän kuin etukäteen arvelin, vaikka arki onkin kieltämättä aikalailla mullistunut. Hössötystä kartan (mielestäni) edelleen. Omissa vauvasuihkuissani esimerkiksi olisin vain halunnut jutella uuden kämppämme sisustuspulmista. Siis vauvajuttujen sijaan. Heh. Lastenvaunujemme merkkiä en kykene muistamaan edelleenkään (onneksi se lukee vaunuissa, voi aina tarkistaa) ja mammojen FB-ryhmiä kammoksun kuin ruttoa (poikkeuksena ystävien kesken perustettu pieni tukiryhmä).

Silti, olen ihan hurahtanut tähän tyyppiin, jonka me olemme saaneet aikaiseksi. Kiharoihin, räpsysilmiin, reisimakkaroihin, kippuravarpaisiin ja lukemattomiin ilmeisiin. Parasta äitiydessä on oppia tuntemaan tämä oma pieni ihmisemme.

Näissä kuvissa typy on reilun kahden kuukauden ikäinen.

Ihanaa äitienpäivää!

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply