Muutto Helsinkiin viisi vuotta sitten oli todella jännittävää, sillä en tuntenut kaupunginosia juurikaan. Asuinpaikaksi valikoitui silloin Lauttasaari oikeastaan ihan sattumalta. Asunto oli yksi kolmesta, joita eräänä heinäkuun helteisenä viikonloppuna kävimme katsomassa. Muut asunnot sijaitsivat Pukinmäessä ja Alppilassa. Niitä emme saaneet, mutta onneksi, onneksi saimme juuri tämän Lauttasaaresta. Kilpailu vuokra-asunnoista oli kovaa Helsingissä, niin kuin on edelleenkin.
Helsinkiin sopeutuminen ei ollut ihan helppoa. Lauttasaaresta löysin kuitenkin monta poukamaa ja kalliorantaa, joihin hektisyyttä ja vierauden tunnetta pääsi pakoon. Lempinäkymiä tältä saarelta on näiden vuosien aikana kertynyt aika monta. Tässä niistä ainakin muutama:
Tätä puistoa pitkin hiihdin kotoa merenrantaan sinä talvena, kun Helsinki oli hukkua lumeen.
Legendaarista Kasinonrantaa yllä ja Nahkahousut-niminen saari alla. Todellakin: Nahkahousut!
Lauttasaaren eteläkärjen maisema on kuin ulkoluodoilta. Ehkä lempipaikkani koko saarella. Aurinkoa on kiva käpertyä nauttimaan kallionkoloon. Uimaan pääsee kätevimmin viereiseltä pieneltä hiekkarannalta, joka on Lauttasaaren toinen virallinen uimaranta.
Lauttasaaren kaakkoiskulmassa sijaitsevalle Sisä-Hatun luodolle pääsee ainakin lähes tulkoon kuivin jaloin veden ollessa matalalla. Alla oleva kuva on huhtikuulta. Kävimme myös viime syksynä Sisä-Hatussa treffeillä vuosipäivää viettämässä. Silloin löysimme luodolta revityn ja tallotun ruusun. Kumpikaan meistä ei siis kosinut tai antanut rukkasia, mutta jäin miettimään, mitä luodolla pyörivät linnut olivat aiemmin päivällä todistaneet. Olisi tehnyt mieli kysyä.
Ainutlaatuinen 60-luvun (?) arkkitehtuurin kukka ulkotakkoineen lähellä Kasinonrantaa.
Yllä oleva Otavantien rakennus pyöreäkulmaisine parvekkeineen (30- tai 40-luvulta) on jostain syystä ollut aina suosikkini. Alla olevan kuvan monivärinen, viime vuosisadan puolivälin rinnerivitalo Pohjoisniementiellä myös. Hienot toisiinsa sointuvat sävyt.
Näkymä Lauttasaaren sillan vierestä kohti keskustaa on karuudessaan tyly, mutta siksi juuri kiehtova. Vasemman reunan talo on Helsingin hovioikeus. Oikeassa reunassa on Kaapelitehdas.
Alla on meitä lähinnä oleva ranta, joka sijaitsee Pohjoiskaaren päässä sillan eteläpuolella. Auringonottajat tykkäävät kalliosta, mutta uimapaikkana kivinen ranta ei ole yhtä suosittu kuin Lauttasaaren eteläosan rannat. Minä tosin löysin viime kesänä paikan juuri uimista varten. Ollaan lennätetty kalliolla myös leijaa. Vastarannalla Helsingin rantaviivaa piirretään uudestaan. Siellä on Jätkäsaari.
We have lived on Lauttasaari since 2010. It’s an island and residential area of Helsinki. Especially during the summer there are many nice places to spend a sunny day. Here are a few of my favourite spots on this island.
4 Comments
Hih, Otavantien talot ovat 30-luvulta, tarkemmin sanottuna vuodelta 1938, arkkitehti Else Aropaltion suunnittelemat – sieltä ostimme ensimmäisen Larun asuntomme ;) Rakennus on muuten suojeltu asemakaavassa, eli se on kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus, eikä sen julkisivua saa muuttaa, eli tuollaisena tulevat pysymään…
Ja ensimmäistä kertaa saarelta poismuuton jälkeen tuli ihan ikävä takaisin – mitä kuvia!
Jopas, mikä sattuma! Saman arkkitehdin suunnittelemia ovat sitten varmaan ne muutkin Otavantien varrella olevat, joskin paljon korkeammat talot? Onpas teillä ollut asunto kivassa paikassa. :)
Juu, ne ovat kaikki ns. samaa :) Rakastan vanhoja kivitaloja, joten tottakai saareen muuttaessa etsin mahdollisimman vanhan, josta olisi asunto myynnissä, heh!
Asuin yhden kesän Vattuniemessä, ja maisemat ovat tuttuja ja rakkaita. Lauttasaari on upea paikka.