kotona Sisustus

60-luvun talossa

30.9.2015

P9276240b

Lapsuuteni rivitalossa ja omakotitalossa asuneena kammosin pitkään kerrostaloja. Sitten kun tuli aika muuttaa pois lapsuudenkodista, ja muutin tottakai kerrostaloon. Opin, että ei kerrostalossa asuminen niin kammottavaa olekaan. Kerrostalotkin voivat olla persoonallisia. Moni haaveilee viime vuosisadan alun kivilinnoista korkeilla huoneilla, rappukäytäväboordeilla ja pyllynleveillä ikkunalaudoilla. Sellaiset ”arvotalot” ovatkin tosi kauniita, mutta omalla vaatimattomalla tavallaan tosi kauniita voivat olla myös viime vuosisadan puolivälissä ja sen jälkeen rakennetut ”tavalliset” kerrostalot. Näiden MOMO-kotien etuna on usein toimiva, moderniin asumiseen sopiva huonejako. Sain kuukausi sitten kaverilta lahjaksi Katja Lindroosin MOMO Kodin ideakirjan, joka sisältää tietoa ja vinkkejä MOMO-kodeista. Tämä postaus syntyi sen innoittamana.

P9276249bP9276231b

Tämä talo, jossa asumme vuokralla, on rakennettu 1961. Talossa on jäänteitä 50-luvusta, mutta paljon on myös 60-lukulaista. Rakennusajan tyyli näkyy usein asunnon yksityiskohdissa kuten ikkunoissa (koko, ikkunalauta, kehykset), listoissa, kaakeleissa ja ovissa (vetimet, pielet ja materiaali, ellei uusitut). Usein muut pinnat on jo remonteissa uusittu. Ajan arkkitehtuurin yksityiskohtien bongailu on oikeastaan aika hauskaa. Kerrostalon kellaristakin saattaa löytää hauskoja yksityiskohtia kuten hienoja vanhoja venttiilejä. Tässä kämpässämme pohjaratkaisu on 60-luvulle hyvin yleinen ja äärimmäisen funktionaalinen (ks. kuva 5). Vuosikymmenelle tyypilliset suuret ikkunat ovat parasta tässä kodissa. Valoa on runsaasti. Tulkitsen, että makuuhuoneen ja olohuoneen 20 cm syvät ikkunalaudat ovat jäänne 50-luvun tyylistä. Nekin ovat ihanat. Ikkunaremppa tässä talossa on tehty, joten alkuperäisistä ikkunanvetimistä ei ole tietoakaan. En kyllä kaipaakaan vetoisia vanhoja ikkunoita.

Momokotilo_ikkunalaudatP9276261bb

60-luvun arkkitehtuurille tyypillisesti ikkunat kulkevat nauhamaisesti talon toisella puolella ja parvekkeet ovat sisäänvedettyjä. Tuo parvekkeemme kaide on mielestäni kevyt ja nätti. Usein 60-luvun parvekkeiden kaiteet ovat kokonaan umpinaisia ja aika korkeitakin, mutta tässä on tehty toisenlainen ratkaisu ja lopputulos tuo lisää valoa parvekkeen kasveille ja olohuoneeseen. Alla olevasta kuvasta voi vertailla kahden vuosikymmenen ikkunoita: vasemmalla 60-lukua, oikealla 50-lukua 40-lukua.

EDIT: Takana näkyvän talon tämä laita onkin 40-luvulta. Toinen puoli on 50-lukua, mutta sitä ei kuvassa näy.

P9276237bP9276260b

Makkarin vaatekaappien vetimet ovat tällaiset. Niihin menee hermo sillä vastaraudat ovat kuluneet ja ovet eivät meinaa koskaan pysyä kiinni. Näyttää epäsiistiltä varsinkin, jos vaatekaapin sisällä ei vallitse järjestys… Siitäkin huolimatta vetimet ovat mielestäni sympaattiset. Jos remppaisin kaapit, hankkisin todennäköisesti uudet vastaavat. Nykyään niitä tehdään uudistuotantonakin.

P9276258b P9276246b

Yksi minua aina kiehtonut juttu 60-luvun ja sitä vanhemmissa kerrostaloissa ovat nuo reiät talojen ulkosivussa, jotka on tehty keittiöiden kylmäkaappeja varten. Käytännössä sisään on siis tullut suoraan reikä ulkoa, joka on jäähdyttänyt ruoka-aineksia seinän puoleisimmassa kaapissa. Tuntuu jotenkin hullulta, että nykyään lämmitämme asuntomme sähköllä ja sitten jäähdytämme asuntojen sisällä jääkaapit kylmiksi. Eikö reikiä voisi nykyäänkin jotenkin hyödyntää talvipakkasilla jääkaapin jäähdyttämisessä? Kylmäkaapit ovat toki monella käytössä alkuperäisessä tarkoituksessaan. Näin ainakin muutamalla kaverilla.

P9276254b

Palatakseni MOMO Kodin ideakirjaan halusin vielä kertoa, että kirjan kääntöpuolella on kodin työkirja -osio, jota MOMO kodin asukas voi täyttää remontoidessaan. Tästäkin syystä kirja voisi olla kiva tuparilahja 50-, 60- ja 70-luvun kerrostaloasunnon juuri ostaneille. Kirja innostaa nimittäin pohtimaan, mitä vanhaa kannattaa säilyttää ja kunnostaa ja minkälaisia ajan henkeen sopivia uudistuksia rempassa kannattaa tehdä. Helposti ja ehkä tietämättömyyttään tulee hävitettyä asunnosta kaikki alkuperäiseen arkkitehtuuriin viittaava. Tietenkin tämä on esteettinen valinta, mutta samalla kannattaa miettiä, näyttävätkö valolipat ja lasketut halogeenispottikatot 20-vuoden päästä yhtä tyylikkäiltä kuin talon arkkitehtuuriin ehkä luontevammin sopivat ratkaisut.

We live in an apartment house from the 60’s. The architecture of that age might not be considered as the most idyllic but I do find many beautiful details in houses like these too. Modest and modern. I’ve been dreaming of how to renovate our apartment (if it was our own) by reading MOMO Kodin ideakirja.

You Might Also Like

10 Comments

  • Reply Marie 30.9.2015 at 10:34

    Lähes samanlainen pohjaratkaisu löytyy meidän 70-luvun alussa rakennetusta kerrostaloasunnosta. Ainoa ero on se, että tuon kylpyhuoneen ja olohuoneen välistä löytyy pieni vaatehuone.

    Noi vanhat vetimet on niin sympaattiset!

    • Reply Johanna 30.9.2015 at 20:53

      Joo, tästä peruspohjasta taitaa olla aika paljon pieniä variaatioitakin.

  • Reply Jutta / Projekti Verkaranta 30.9.2015 at 13:27

    Ihan loistava vinkki ja varmasti mielenkiintoinen. Harmi, ettei kirja ole ulottunut 80 -luvulle saakka, josta janoan kaiken irtiotettavan tiedon juuri nyt :) Kivaa viikkoa!

    • Reply Johanna 30.9.2015 at 21:00

      No oonkin miettinyt, että kuka lähtis ajamaan niiden asiaa.:) Mitäs 80-luvulla suosittiin? Ainakin tulee mieleen tummat ikkunanpuitteet ja puolimäntypaneeli…

  • Reply MS 2.10.2015 at 23:54

    Tosi kiva postaus! Asumme 50-luvun talossa ja tässä on tismalleen tuollaiset ikkunat kuin tuossa sinun kuvassasi. Pohja meillä on täysin samanlainen kuin teilläkin, ainoastaan keittiö ja makuuhuone on toisinpäin, eli keittiö on heti ulko-ovesta tultaessa vasemmalla. Meiltä löytyy myös ne pyllynlevyiset ikkunalaudat. Eniten arvostan tässä asunnossa sitä, että rakennusmateriaalit ovat kunnollisia. Rappukäytävässä on kiviportaat, väliovet on täyspuuta ja seinät yksitellen muurattua tiiltä.

    • Reply Johanna 3.10.2015 at 09:46

      Kiitti! Joo, tämä talo lienee tosiaan vähän sekoitusta 50- ja 60-luvusta. Talo on kuitenkin mitä suurimmalla todennäköisyydellä 50-luvulla suunniteltu. Eikä näitä kahta vuosikymmentä varmaan niin selkeästi voi erottaakaan. Rakennusmateriaalina tässäkin on käytetty tiiltä, kuten kuvista näkee. Toinen puoli on jonkinlaista levyä. Meillä väliovet ovat myös täyspuuta. Ilmeisesti myöhemmin 60-luvulla ovia tehtiin levyillä päällystetyistä pahvikennoista. Tuossa MOMO Kodin ideakirjassa niitä kutsutaan laakaoviksi.

  • Reply AK 10.10.2015 at 09:59

    Hieman myöhäinen kommentti, mutta aihe koskettaa sen verran itseäni, että päätin kuitenkin kommentoida.

    Itse asun vuonna 1958 rakennetussa talossa, joka ehkä ulkonäöltään muistuttaa pikemminkin 60-luvun taloa. Tosin nauhaikkunoita tässä ei ole, vaan 50-luvun tyylisesti isohkot ikkunat syvine ikkunalautoineen. Parveketta tässä asunnossa ei ole, mutta talosta löytyy joka kerroksesta isot tuuletusparvekkeet asukkaiden käyttöön, mistä pidän kovasti.

    Olen monesti miettinyt ja huomannutkin, miten ihmisten arvostus on muuttunut (ja muuttuu) eri luvuilla rakennettuja taloja kohtaan. 1900-luvun alun kivilinnat toki ovat olleet arvostettuja jo pitkään, mutta juuri esimerkiksi 1950-luvun taloja ulkonäköineen ja tilaratkaisuineen on alettu arvostamaan vasta hiljattain. 60-luvun talojen arvostus vielä odottaa itseään, mutta uskon sen tulevan myös tässä ajan kuluessa. Harmillisesti kylläkin 60-luvulla erityisesti kantakaupungissa harrastetut sisäänvedot katulinjasta tulevat varmasti verottamaan 60-luvun arvostusta ja johtamaan monen 60-luvun talon purkuun kunnostamisen sijaan, sillä tiivistystarve erityisesti pk-seudulla tuntuu olevan kova. Vielä kurjempi tilanne tuntuu olevan 70-80-lukujen taloilla, joiden arvostus on tällä hetkellä pohjamudissa ja purkuvimma on sen mukainen. Harmi.

    • Reply Johanna 11.10.2015 at 16:06

      Kiitos kommentista! Tosiaan 50-luvun rakennuksia arvostetaan jo ihan eri tavalla kuin 60–80-lukujen. Tämän jutun tarkoitus oli 60-luvun yksityiskohtien nostaminen. Tuo MOMO-kirja on nimittäin saanut minutkin näkemään 60-luvun arkkitehtuurin uusin silmin. Tässä jo Jutallekin kommentoin, että kuka alkaisi ajaa 80-luvun talojen asiaa. :)

  • Reply Noora 8.3.2016 at 20:30

    Googlailen kaikkea vanhoihin kerrostaloihin liittyvää ja ilahduttavan usein päädyn blogiisi! Katsotaan, päädytäänkö sitä itse remppailemaan vanhaa…

    • Reply Johanna 8.3.2016 at 20:34

      Kiva! Palvelee siis kaltaisiasi. ;)

    Leave a Reply