Kuten viime postauksessa kirjoitin, sain ystävänpäivän iltana kylään hyvän ystäväni Turusta. Jotain ekstraa oli keksittävä, ja päädyin lopulta köyhiin ritareihin. Pari päivää vanha Pirkan pullapitko maistui kirsikkahillon, kermavaahdon ja luomumansikoiden kera. Köyhiä ritareita tulisi varmasti tehtyä paljon useammin, jos meillä syötäisiin useammin pitkopullaa tai edes ranskanpullaa, jota 90-luvulla mussutettiin.
Tulipas näistä kuvista hehkulampun värisiä… Saanette kuitenkin kattauksesta vihiä. Pöytäliinana on tämä hamam-pyyhe Kettukarkkishopista. Alla oleva Ystävyys -kulho on saatu blogin kautta Arabialta. Kulhon ihana kuvitus on peräisin Kuka lohduittaisi Nyytiä -tarinasta. Kertoo muuten sekin ystävyydestä!
Tosiystävyys se on semmoinen juttu, että siinä ei ole kyse jatkuvasta yhdessäolosta vaan siitä, että ystävyys jatkuu juuri siitä, mihin se on viime tapaamiskerralla jäänyt. Tämä ystäväni on pysynyt matkassa pian jo 20 vuotta. Kiitos muuten kivoista kommenteista viime postaukseen!
1 Comment
Oooh, miten herkullisen näköiset köyhät ritarit, nam!