matkalla

Rannalta rannalle

31.7.2018

Lukemattomia rantoja löytyy kameran muistikortilta ja kännykän kuvakirjastosta tämän kesän jäljiltä. Monta uintireissua, aluksi vähän kylmemmissä ja sitten heinäkuun loppua kohden linnunmaitovesissä. Yllä oleva kuva on Kakskerran järven hiekkarannalta (Brinkhall) eiliseltä. Instagramissa minua valistettiin, että kyseistä järveä on viime vuosina puhdistettu mm. hapettajilla. Upea kirkas järvi siitä on tullutkin! Sen sijaan rakas Itämeremme senkun puuroutuu vuosi vuodelta. Alla oleva kuva on dronen nappaama Ahvenanmaan itäosasta. Tuolla me oltiin ankkurissa yksi yö loman alun purjehdusreissulla. Tuolla vesi oli kirkasta vielä, mutta viiden päivän purjehduksen aikana muutoksia tapahtui selvästi. Kävin uimassa kuvassa näkyvien luotojen keskellä. Siellä oli monta astetta lämpimämpää vettä kuin lahdella muualla. Koko loman kauneimman aamun koin tuolla.

Loman kauneimmat illat sen sijaan nautin Maarianhaminan länsisatamassa (kuva alla). Oli ihan tyyntä ja satamassakin oli unelias tunnelma. Se ei ollut niin täpötäynnä kuin yleensä.

Joka toinen kerta tyttöni tykkäsi pulikoida rannoilla ja joka toinen kerta häntä ei huvittanut. Pahoja sinilevälauttoja emme lomallamme  onneksi kohdanneet, mutta silti kokeiltiin ammeita jos jonkinlaisia niitäkin.

Pääsimme lomalla testaamaan myös vähän toisenlaista merellistä matkantekoa. Ystäväni vei meidät Buster-ajelulle. Käytiin vanhempieni mökillä grillailemassa –  ja uimassa, tietenkin.

Siitä lähtien kun aloitin omat bisnekset ja aloin päättää omista työajoistani, en ole tuntenut maantaiahdistusta eikä lomalta paluukaan ole juurikaan ottanut päähän. Tänä kesänä on myös saanut sydämensä kyllyydestä nauttia kesän parhaista antimista. Ollaan menty ja tultu aika paljon. Mökiltä toiselle ja kyläpaikasta toiseen. Tuntuu ihan hyvältä keskittää elämä taas takaisin kotiin. Ja myönnän: tuntuu myös hyvältä viedä tyttö välillä päiväkotiin ja luovuttaa vaihteeksi päiväunille nukuttaminen jollekin toiselle…

Noniin, nyt vielä loman päättävälle iltauintiretkelle ja sitten huomenna reippaana työntekoon. Kyllä jo hiukan odotan viileämpiä kelejä, kuten varmaan moni muukin. Ei tarvitsisi istua työpöydän ääressä verhot ikkunoiden edessä kaiken päivää.

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply