Turistina Kööpenhaminassa

Kun herättiin perjantaina ensimmäisen yön jälkeen Kööpenhaminan Frederiksbergissä, oli näkymä tämä. Ajattelin, että tästä lomasta tulee ihana. Oikeassa olin. Majoittauduimme Airbnb:n kautta tanskalaisen Cecilian omaan kotiin sillä välin, kun hän itse oli matkoilla. Yksi parhaimmista muistoista on ensimmäisen aamun hidas aamiainen lintujen laulua avonaisesta ikkunasta kuunnellen. Olimme hakeneet edellisenä iltana, jolloin Kööpenhaminaan siis saavuimme, viereistä Netosta aamupalatarvikkeet. Ekologista ja luomua oli sielläkin paljon, vaikka ihan tavallinen marketti se oli. Oli jännä kattaa aamupala tuntemattoman ihmisen eriparisille kirppislautasille.

Perjantai-aamun rauha teki hyvää, sillä olimme riekkuneet torstai-illan Tivolissa, jonne myös moni helatorstaita viettävä tanskalainen (ja ruotsalainen) oli sulloutunut. Tivoli oli ehdottomasti näkemisen arvoinen. Todella kaunis ja täynnä uskomattomia rönsyileviä istutuksia. Jälleen tunsin tätiviboja kun innostuin eniten kukkaistutuksista… Oltiin me silti yhdessä laitteessakin. Sellaisessa, joka kieputti meitä ympäri parikeinussa Kööpenhaminan yllä.

Perjantaipäivän kaupunkikierroksen aloitimme kaikkien kööpenhaminankävijöiden albumista löytyvästä Nyhavnista, joka oli aivan täynnä väkeä, kuten kuvista näkyy. Nyhavnin edustalla ruotsalainen marssiorkesteri soitti Roxettea.

Nyhavnista käppäilimme Strøgetin alkuun ja sen jälkeen tuolla valtavan pitkältä tuntuvalta ostoskadulla kuluikin muutama tuntinen. En tiedä oliko Kööpenhaminassa lopulta kävelykatuja sen enempää kuin esim. Tukholmassakaan, mutta tuntui joka tapauksessa, että kaupunkia eivät hallinneet loputtomat autojonot. Pyöräilijöitä sen sijaan oli sitäkin enemmän ja pyöriä joka kulmassa, välillä päällekkäinkin pinottuna. Köpiksen katukuva oli paljon matalampi kuin monen muun kaupungin. Talot olivat pääosin korkeintaan viisikerroksisia. Ihmisenkokoista, kuten viime postauksessakin kirjoitin.

Perjantain lounaalle suuntasimme vanhalle teurastamoalueelle (Kødbyen), jonne on viime vuosina pakkautunut liuta kivoja ravintoloita, baareja ja gallerioita. Söimme pizzaa Motherissa, jota useampikin minulle suositteli täällä blogissa ja instagramissa.

Kødbyenistä vaelsimme Vesterbron pikkukatujen ja -putiikkien kautta Frederiksbergin suureen puistoon, jonne jäimme pikniköimään. Se oli nyt tämän vuoden ensimmäinen piknik. Frederiks Have -puistossa löytyi myös alla olevan kuvan 1700-luvun linna.

Kotimatkalla Frederiksbergin puistosta törmättiin puuhun, joka oli täynnä tutteja ja riepuja ja niille kirjoitettuja hyvästejä. Tässä hyvä vinkki taaperoikäisen kanssa matkustaville, joilla on tutistaluopumisprojekti to-do-listalla. :) Myös hyvä esimerkki tanskalaisten huumorintajusta!

Perjantai-illalla ei enää jaksettu muuta kuin mutustella suklaata, hörppiä viiniä ja lojua Cecilian sohvalla. Saatoin siinä lukea muutaman asunnosta löytämäni Bolig-lehdenkin.

Noh, lauantaille oltiinkin sitten kaavailtu pyöräilyä, kun perjantaina oli kävelty koko päivä. Halusimme vuokrata pyörät, mutta koska läheinen pyörävuokraamo oli sunnuntain kiinni, lauantaina vuokrattavat pyörät olisi pitänyt palauttaa maanantaina. Koska matkustimme kotiin sunnuntaina, se ei sopinut meille. Niinpä kokeilimme GoBike-pyöriä, joita oli parkkeerattu niille varattuihin telineisiin ympäri kaupunkia. Pyörässä olevalle näytölle näppäiltiin yhteys- ja luottokorttitiedot. Tunnin vuokra maksoi noin kolme euroa, eli aika kallista huvia, jos noilla olisi koko päivän pyöräillyt. Ajateltiin, että nämä sopivat nyt hyvin tällaiseen pikaiseen kaupunginosasta toiseen siirtymiseen. Tavallaan sopivatkin, mutta sitten olikin vähän vaikeaa löytää parkkitelinettä, johon pyörän olisi voinut jättää. Pyörän navigaation avulla sellainen lopulta löytyi, mutta paikan etsimiseen meni jokunen turha tovi (ja euro). Niinpä siis, ensi kerralla täytyy ehdottomasti vuokrata ihan oikea, vaivattomampi pyörä.

Metrollakin Kööpenhaminassa pääsi liikkumaan kätevästi. Ja koska kaupunki on lopulta aika pieni, pääsi kävellenkin näppärästi kaupunginosasta toiseen. Metroasemat olivat muuten epätavallisen valoisia, sillä ne oli rakennettu siten, että alimpaankin kerrokseen virtasi kattoikkunoiden/oviaukon valo.

Nojoo, pyörävaikeuksista huolimatta kävimme lauantaiaamulla Frederiksbergin kaupungintalon takana olleella kirpparilla. Kuten muutenkin Tanskassa myös kirpparihinnat olivat aika korkeat. Suomalaisisilmille vieraita astioita oli kuitenkin mielenkiintoista tutkia. Kirpparilla myytiin myös taimia.

Kirpparin jälkeen ajettiin Nørrebron Jaegersborggadelle, jossa oli monta söpöä pientä putiikkia. Pari ensimmäistä kuvaa on kaktuksia ja kaktusaiheisia julisteita myyvästä shopista. Niin ihana!

Tanskalaisille sisutustusesineet ovat kulutustavaraa ja sen kyllä huomasi. Sisustusliikkeitä Kööpenhaminassa oli pilvin pimein. Tavallisessa ostoskeskuksessakin niitä oli selvästi enemmän kuin Suomessa. Yksi ihanimmista putiikeista oli keskustan Stilleben. Sisustusliikkeistä kirjoitan ihan oman postauksen myöhemmin. Ja jos oikein innostun, laadin jonkinlaisen kartankin.

Perjantain lounas syötiin kauppahallissa, jossa oli kyllä hyvännäköisiä ruokia ja smørrebrodeja, mutta ehkä vähän liian ruuhkaista omaan makuuni. Siisti ja trendikäs kauppahalli (tai oikeastaan hallit, sillä niitä oli kaksi rinnakkain) oli silti vierailun arvoinen.

Perjantain iltaruoka haettiin läheisestä thairavintolasta. Vaikka Tanska on kallis maa ja ravintolasyöminen arvokasta niin myös halvemmalla voi päästä. Eksoottisia ravintoloita on paljon (erityisesti kuulemma Nørrebrossa) ja niiden hintataso on vähän maltillisempi. Airbnb:n kautta majoittautuessa voi myös itse valmistaa ruokaa. Kööpenhaminan luomu- ja lähiruoan tarjonta kaupoissa oli mahtava. Kävimme myös luomutuotteisiin erikoistuneessa Irma-supermarketissa, jossa kyllä suosittelen piipahtamaan!

Jotta en uuvuta teitä, ja itseäni, raportoin loput Köpiskokemukset seuraavassa postauksessa. Pysykää siis linjoilla!

Such a wonderful trip to charming spring Copenhagen! Long breakfasts in our Airbnb apartment, Tivoli, peaceful picnics in the parks, Nyhavn, Torvehallerne, Strøget, Nørrebro, meatpacking district Kødbyen… Copenhagen became my favourite Scandinavian city in it’s open-mindedness, multiculturalness and relaxedness. Well spent long weekend.