No niin! Keittiön kasvojenkohotus on nyt valmis. Yllä näette kuvaa keittiöstämme ennen muodonmuutosta. Kermansävyiset kaapit, ruskeankirjava, kaakeloitu välitila ja loisteputkivalaisimet pistorasioilla, pähkinänsävyinen laminaattityötaso ja ruskeansävyiset rungot. Tuntui siltä, että edellisen asukkaan valitsema keittiö oli ihan eri paria asunnon (siis meidän) muun sisustuksen kanssa. Oli kuitenkin selvää, ettemme halunneet vaihtaa erittäin hyvässä kunnossa olevaa keittiötä kokonaan uuteen. Jokin ympäristöystävällisempi ja edullisempi ratkaisu haluttiin löytää, varsinkin kun talossa ei vielä ole tehty putkiremonttia. Maalautettiin tietenkin! Eikä varmaan tule yllätyksenä, että oviin valittiin harmaa. ;) Välitila puolestaan maalautettiin valkoiseksi. Laminaattitasojakin olen nähnyt maalautettavan, mutta se kuulosti jo liian riskaabelilta. Pähkinäpuujäljitelmä sai siis jäädä, samoin kuin mukiinmenevät vetimet.
Välitila maalautettiin perusvalkoiseksi. En valinnut valkoisen sävyä sen tarkemmin. Kun välitila oli maalattu ja vanhat kermansävyiset ovet vielä paikoillaan, pelästyin että tuliko välitilasta nyt liian kylmänvalkoinen. Se melkein sinersi kerman sävyn rinnalla. Kun harmaat ovet sitten haettiin maalaamosta, huoli hälveni. Keittiön seinät ovat harmaanvalkoiset myös ja niidenkin sopivuutta uusiin sävyihin jännitin. Mutta sekin huoli oli turha. Lasikuitutapetin lämmin harmaanvalkoinen sopii mielestäni ihan hyvin keittiön uusiin sävyihin.
Harmaan sävy valittiin NCS-kartan neutraaleimmasta harmaan paletista, koska sinertävyyttä haluttiin välttää. Sävy on vaaleanharmaa NCS 3000-N. Aluksi tuntui, että onko tämä nyt kuitenkin sinertävän harmaa, mutta muutaman viikon kokemuksella tai silmillä en ainakaan enää näe sitä sinisenharmaana. Katsotaan, miltä sävy sitten talven sinisessä valossa näyttää. Joka tapauksessa hieman viileämmältä harmaalta tuo tuntuu kuin työhuoneen ja makuuhuoneen seinien väri, Tikkurilan Laasti. Tikkurilan sävy rusehtaa aika paljonkin tämän sävyn rinnalla.
Maalausprojektin aikana tuli järkättyä keittiön kaappien sisältökin uudestaan. Järkeistys tuli tarpeeseen ja sen myötä lisää tilaa vapautui muutamaan kaappiin. Ainoastaan ikkunanpuoleisen päädyn apteekkarinkaappi hämmentää minua edelleen. En oikein osaa viedä ”niin kauas” jauhoja ja sokereita. Nyt olen tainnut ladata kaapin täyteen turhan painavaa tavaraa.
Astiamme näyttävät neutraalimman värisessä ympäristössä nätimmältä. Peruspunainenkin näyttää raikkaalta toisin kuin ennen. Kaivoin kaappien kätköistä tuon Minna Rundbergin sunnitteleman punaisen leikkuulaudan esiin. Kierrätyskeskustuomion saaneet keittiön punaiset tuolitkin näyttävät nyt freesimmältä. Etsitään uusia tuoleja ihan rauhassa.
Ainiin ja valaistus! Isot loisteputkilamput vaihdettiin lednauhoihin ja -listoihin ja samalla oli tehtävä erilliset pistorasiat. Olisihan se nyt ollut aika mälsää iskeä tähän uuden värityksen saaneeseen keittiöön ne vanhat kömpelöt putket (ks. postauksen eka kuva). Olen nyt varsin tyytyväinen työtason uuteen valaistukseen. Ilmeestä tuli pelkistetympi. Valoteho tuntuu ledeissä olevan hyvä, vaikkakin talvella se vasta lopullisesti punnitaan.
Keittiössä on nyt ihan erilainen fiilis kuin aiemmin. Huomaan, että huolehdin huoneen siisteydestäkin uudella innokkuudella. Neutraalimmat sävyt rauhoittavat mielestäni pähkinäpuun ja tammen hallitsemaa kokonaisuutta. Nyt inspiroiduin myös ideoimaan keittiökaappien vastapäisen seinän somistusta. Jokin suuri taulu voisi sopia kasvien rinnalle. Keittiön kattovalaisin, Innoluxin Candeo on muuten häiritsevässä kohdassa. Pitäisiköhän se siirtää keskelle pöytää..?
