Haikein mielin hyvästelen vuokra-asuntomme parvekkeen. Se on ollut tämän kodin ehdoton helmi. Monenlaista kasvia on tullut paahteisella parvekkeella kokeiltua. Joka vuosi vähän eri settiä.
Kaikkien aikojen kaunotar parvekkeella on ehdottomasti ollut Kekkilän kuvauksista saamani pitkävartinen sinisarja. Se oli kesän 2013 sinisävyisen parvekesisustuksen kruunu. Harmitti todella, kun en saanut sitä sitten talvehtimaan.
Vaikeahoitoisimman parvekekasvin paikasta taistelevat laventelit (yllä) ja daalia (punainen kukka alla). Laventelit ovat pakahduttavan kauniita, mutta ilmeisen kranttuja. Olen yrittänyt pitää niitä hengissä muutamanakin kesänä, mutta viimeistään heinäkuussa ne ovat aina kuivahtaneet, vaikka kuinka kastelisin. On ollut tähkälaventelia, tupsulaventelia ja rungollista laventelia. Viime vuoden daaliat kuivuivat heti alkuunsa nekin. Koska daaliat ovat aika arvokkaita, en usko, että tulen enää kokeilemaan niitä uudestaan.
Vuoden 2014 ruukkuistutuksessa yhdistin poutapilveä, härmesalviaa ja äitin puutarhasta kaivettua mesimarjaa. Näistä kaksi viimeistä ovat ehdottomasti olleet parvekekukkien helppohoitoisimpia ja kestävimpiä. Luonnossa maankamaralla viihtyvä mesimarja jaksoi sitkeästi kasvattaa uusia versoja ruukussakin. Violettikukkainen härmesalvia puolestaan oli hyvä tuuraaja vähän samannäköisille laventeleille, joita on ollut vaikea saada kestämään. Härmesalvia pysyi näyttävänä pitkään syksylle, jopa senkin jälkeen, kun se oli kuivahtanut ja olin lopettanut sen kastelemisen.
Suurin yllättäjä puolestaan on ollut amppelimansikka, joka on asustellut parvekkeella muutamanakin vuotena. Se jaksaa aina pukata hedelmää, eikä vaadi sen kummoisempaa hoitoa. Kastelua toki säännöllisesti ja muistaakseni aika runsaasti. Olen myös oivaltanut, että amppelikasvien ei aina tarvitse roikkua. Ne viihtyvät myös korkeissa ruukuissa tai koreissa.
Käytännöllisin istutus parvekkeella on ollut yrittikattila. Se on ollut kätevä nostaa keittiön työpöydälle ruoanlaittoa varten. Kattilassa on joka vuosi ollut vaihteleva setti yrttejä. Sen olen kuitenkin oppinut, että piparminttua ei pidä kattilaan muiden yrttien kanssa istuttaa. Se kun vie vähitellen muilta lajikkeilta elintilan.
Kaikkien aikojen ilahduttavin istutus parvekkeella on ollut äitini vuonna 2013 kokoama ”yllätyspurkki”, josta nousi koko kesän ajan jotain uutta. Se oli söpö pöheikkö!
