Browsing Tag

tv

Sisustus Turku

Mielessä nyt – lokakuu 2017

26.10.2017

Niin tykkään tästä Mielessä nyt -postaussarjastani, mutta miten sen päivittäminen aina vain unohtuu? Viimeksi listattiin maaliskuun suosikkeja ja nyt ollaan jo lokakuussa. Ja nythän minua hykerryttää ja innostaa monikin asia. Lähestyvä juhlakausi esimerkiksi, ja nämä Saana & Ollin Maailman synty -kuosilla varustetut shamppanjalasit. Kalenteriin on jo merkattu muutamat pikkujoulut. Oi että, olisipa upeaa niissä kilistellä juuri näillä laseilla. Maailman synty on Saana & Ollin kuoseista lempparini ja kullattuna Ritzenhoffin eleganttiin lasiin kuosi näyttää vieläkin paremmalta. Saana & Olli kertoivat tuotteesta vasta eilen, joten tietoa jälleenmyyjistä en vielä löytänyt. Kieli pitkällä odotellaan.

Perinteisesti näihin Mielessä nyt -juttuihin on sisältynyt jokin telkkarinosto ja niin nytkin. Nimittäin 9.11. alkaa kiintoisa dokumenttisarja Say what Maikkarilla. Ohjelmassa toimittajat Aino Huilaja ja Nina Rahkola matkaavat kameran ja repun kanssa paikkoihin, joihin pakettimatkailija ei päädy. Botswanan heavy metal -skeneen, Intian hiustenpidennystehtaisiin ja Ukrainan sotakentille esimerkiksi. ”On helppoa yksinkertaistaa ja yskiä stereotypioita päivästä toiseen, mutta kiinnostavampaa on haastaa omat ajatukset ja kuunnella. Puhumalla kun ei opi mitään, kuuntelemalla kyllä” toteaa Nina Rahkola.

Mielessä pyörivät nyt myös kylppärin laatat ja kalusteet. Näyttää nimittäin uhkaavasti siltä, että putkiremppa lähestyy. Tämä on ensimmäinen kerta, kun tosissani pohdin, millainen olisi unelmieni kylpyhuone ja selvitän, mitä se sitten todellisuudessa tulisi maksamaan. Tosi hauskaa, joskin valintojen määrä vähän hirvittää. Kuuskulmiolaatat sopisivat tähän 70-luvun taloon ainakin hienosti. Niitä kun on tällä hetkellä taloyhtiön saunatiloissakin, joissa on vielä alkuperäinen lattia. 70-luvun tyyliin sopisivat myös pystyyn ladotut kapeat laatat tähän tapaan, mutta onko se jo liian uskaliasta? Kyllästyykö? Kuvassa Kvikin Vista.

Tässä kuussa olen jäänyt koukkuun erääseen Facebook-ryhmään, jossa jaetaan vanhoja kuvia Pohjolan ja Kähärin asuinalueista. Niin hykerryttävää! Olen yrittänyt löytää tietoa Pohjolan historiasta jo silloin, kun tänne muutimme, mutta juurikaan mitään ei ainakaan kirjastosta löytynyt. On kuin aarteita poimisi, kun klikkailee Facebookin feediin pompsahtelevia vanhoja valokuvia tutuista kotikulmista. Kuva jutusta Nostalginen Turku: Villi Pohjola, Aamuset, TS-arkisto.

Sisustus

Kuivakkaa huumoria ja kesämökkejä

26.4.2016

Stugor1_kotilo

Näin kesämökkikauden kynnyksellä on pakko vinkata yhdestä kivasta uudesta tv-ohjelmasta. Kasper Strömmanin juontama Stugor esittelee mitä mielenkiintoisempia kesämökkejä ympäri Suomea. Ohjelmassa on enemmän todellista, arkkitehtuuriin ja rakentamisen historiaan liittyvää asiaa kuin yleensä asumiseen ja sisustamiseen liittyvissä ohjelmissa tuppaa olemaan. Strömmankin onnistuu olemaan sympaattisen innokas, eikä mitenkään ilkeällä tavalla ironinen. Kuiva huumori sopii tähän ohjelmaan. Ohjelma havainnollistaa hyvin sen, miten mökit ilmentävät asukkaidensa persoonallisuutta. Joku tykkää asua lasikuutiossa keskellä metsää, toinen sammalmajassa kallionkolossa. Yle Fst esittää Stugoria sunnuntaisin klo 18.30, mutta jaksot ovat nähtävissä myös Areenassa. Kivaa katsottavaa tällaisella sadesäällä kun voi käpertyä sohvannurkkaan ja haaveilla kesäsäistä ja mökkihöperöitymisestä.

Stugor2_kotiloStugor3_kotilo

Kuvat: Yle

Sisustus

Maria Lang ja 50-luvun interiöörit

12.11.2014

PB090596b

 

Hei 50-luvun tyylin rakastajat! Oletteko katsoneet Yle Femman Maria Langia? Ihanat ihanat 50-luvun istuinryhmät, senkit ja pastellisävyt höystettynä monilla Svenskt Tennin kuosiklassikoilla – sisustusfriikin silmäkarkkia kertakaikkiaan. Harmi, että Agatha Christie -tyylisten tarinoiden dramatisointi ei oikein yllä upeiden lavasteiden tasolle. No ei haittaa, sarja on niin kaunis, että sitä voi vain ”katsellakin”. Sitä paitsi, kun katse herpaantuu lavasteista, voi siirtyä ihailemaan Ola Rapacea, jota ei melkein voi telkkarinkaan välityksellä katsoa suoraan silmiin ilman heikotusta… Nämä kuvat ovat valokuvia sarjan jaksosta Kielojen kuningas.

Maria Langin lisäksi seuraan Downton Abbeya, jonka uusi kausi on taas käynnistynyt ja jossa eletään tällä hetkellä 20-lukua. Siinä toinen sistustajan ja esteetikon lempisarja. Ne väripaletit, joita kohtauksiin on loihdittu – voi että!

PS. Lisää 50-luvun sisustusinspiraatiota löytyy muuten tagin 50’s alta.

 

PB090576bPB090614bPB090573bPB090618bPB090603bPB090578bPB090571b

elämää

Lapsuuskuva, jossa näkyy se ydin, joka on minussa edelleen

1.3.2014

Hei kiitos huimasta tykkäysmäärästä Valokuvan voimaa -postauksessa! Sarjan ensimmäiseen jaksoon liittyvä siemenkuvatehtävä syntyi samalla innolla kuin tuokin postaus. Tehtävänanto: Liitä kuvaketjuun oma merkityksellinen lapsuuskuvasi, jossa tunnistat omaa ydintäsi, jotain sellaista oleellista ominaislaatuasi, joka tekee sinusta sinut.

5- tai 6-vuotias minä ohjaa kuvassa silloista purjevenettämme (vuosiluku on arvio). Kädessä on veneen pinna, silloin meillä ei ollut vielä rattia. Suussani on näkkäri (aivan varmasti ihanan suolainen Ryvita) ja ympärilläni on köysi, joka estää tipahtamasta veneestä. Näyttää siltä, että luovitaan (purjehditaan vastatuuleen), sillä vene on vähän kallellaan.

 

Johanna_purjehtii_kotilo

Tämä kuva tuli heti mieleen, kun mietin tehtävää. Siitä huolimatta on jotenkin vaikea perustella, mikä kuvassa on sitä ydintä minussa. Ainakin viihtyminen merellä ja sitten tietty sisukkuus tiukoissa tilanteissa. En ole koskaan ollut mikään hienostelija. Muistan, että halusin väkisin kerrankin isäni kanssa poikien purjehdusreissulle, ja läpeensä kiltti kun hän on, niin pääsinkin mukaan. Kuvassa näen myös vanhempieni ylpeän katseen. Sain paljon hyväksyntää ja kehuja.Tämäkin kuva päätyi albumiin.

Olen tällainen edelleen. Tiukoissa tilanteissa yritän pitää katseen horisontissa ja mietin, että tästäkin opin jotain. Teen paljon asioita ja yleensä täysillä, mutta suorittaja en silti taida olla. Tätä olen miettinyt. Tykkään vain paneutua ja oppia.

Olisipa mahtavaa, jos osallistuisitte muutkin tähän tehtävään! Postatkaa oma kuvanne blogiinne tai sitten valitkaa kuva vain mielessänne ja jakakaa se vaikka perheenne kanssa. Minun oli tarkoitus ladata tämä myös ohjelman sivuille (varsinaiseen ketjuun), mutta koska ”kuvaa voidaan käyttää myös muualla Ylen palveluissa ja kanavilla Valokuvan voimaa -ohjelmasarjan yhteydessä”, se jäi tekemättä. Liian laajat käyttöoikeudet rakkaalle lapsuuskuvalleni. Joka tapauksessa hyvä tehtävä millä tavalla toteutettuna tahansa!

The girl in the picture is 5- or 6-year-old me at sea in Turku Archipelago. I’m steering our sailing boat with a crisp bread in my mouth. There is still something same in me. I’m gutsy when it comes to tuff situations. The picture is a response to a task on the web page of Valokuvan voimaa documentary project. The show is created by Miina Savolainen, the creator of the Loveliest Girl In The Word project.

elämää

Valokuvan voimaa

26.2.2014

119152d1c109738cd_1

 

Itken joka maanantai viimeistään kello 21.30 katsoessani Valokuvan voimaa -dokumenttisarjaa. Siinä voimauttavan valokuvan menetelmän kehittäjä, Miina Savolainen, auttaa erilaisia perheitä parantamaan välejään ja tutustumaan toisiinsa uudestaan. Tutustuin Miinan Maailman ihanin tyttö -projektiin ensimmäistä kertaa kuvataidekasvatuksen sivuaineessa yliopistossa. Tuosta projektista on saanut lukea aika paljon mediassa, minkä vuoksi kiinnostukseni on taitanut jotenkin lopahtaa voimauttavan valokuvauksen menetelmään. Tämä Ylen sarja onnistui kyllä hyvin palauttamaan sen.

Tähän mennessä kaikki jaksot ovat olleet jotenkin hengästyttävän koskettavia. Suomalaiset puhuvat tunteistaan uskomattoman avoimesti! Sarjaan osallistuneiden (ihan tavallisten) suomalaisten rohkeutta avata todella arkoja perheeseen liittyviä tunteitaan ja pettymyksiään on pakko ihailla. Ohjelman jälkeen en yleensä meinaa saada liikutukseltani unta. Viime maanantaina kuultiin teini-ikäisen Gretan ja hänen äitinsä Mariannan tarina siitä, miten äidin ja tyttären erilaiset tempramentit voivat ajaa heitä erilleen. Kovin yleinen tarina, mutta saattaa olla myös aika satuttava.

 

113452cf30f80c32c_1159852efcd205f9e6_1

 

Tähän mennessä olen vollottanut ehkä eniten lapsuudessa eri koteihin huostaanotettujen veljesten, Franzin ja Kimin jakson aikana. He lähtivät Espanjaan tapaamaan isäänsä, joka ei ollut osannut tarjota pojilleen turvallista lapsuutta. Matkalla Franz kuvaa Kimiä niin kuin tämä haluaa tulla kuvatuksi. Voimauttavan valokuvauksen tarkoitus on opettaa katsomaan itseään ja elämäänsä hyväksyvästi. Emme voi valita sitä, mitä meille tapahtuu, mutta voimme vaikuttaa siihen, miten kaikkea katsomme.

 

2007530b6ceca42d8_1

 

Ohjelman sivuilla on myös ihana, Siemenkuvaketju, johon Miina on kerännyt katsojia varten tehtäviä. Ihan pakko ottaa joku noista työn alle. Mietin myös, kenen läheisen tai ystävän kanssa haluaisin itse toteuttaa tällaisen kuvasreissun ja minkälaisena haluaisin itse kuvissa esiintyä. Entä mitä haluaisin pukea päälleni. Tiedän yhden varmaksi: taustana olisi meri.

En voi muuta sanoa kuin että älkää missatko tätä sarjaa! Enää on jäljellä kaksi jaksoa, mutta onneksi kaikki jo esitetyt jaksot ovat Areenalla katsottavissa uudestaan. Katsokaa JA itkekää!

Kuvat: Yle/Valokuvan voimaa

Uncategorized

Tiistain telkkarivinkki

13.11.2012

Kuulun niihin ainaisiin jankuttajiin, jotka julistavat, että telkkarista ei koskaan tule mitään. Vaan olenpa saanut syödä sanani viime aikoina. Sydämeni on nimittäin vienyt Downton Abbey. Brittidraama kertoo 10–20-luvun englantilaisesta aristokraattiperheestä ja sen palvelijakaartista. Minua sarjassa kiehtovat ennen kaikkea mahtavat hahmot ja näyttelijät, tarkka ajankuvaus ja hullun kauniit otokset (seuratkaapa vaikka todella harkittua värienkäyttöä kohtauksesta toiseen!). Sekin on mieleen, että kerrankin prinssi saa prinsessansa jo ennen sarjan päättymistä. Kaikki on siis kohdallaan. Toisen kolmannen tuotantokauden toinen jakso esitetään tänään klo 21 ykkösellä  ja vielä pääsee hyvin juoneen mukaan. :)

PS. Design Sponge -blogissa on tehty katsaus Downton Abbeyn kartanon sisustukseen ja interiööriin. Kurkatkaa sinnekin!

 

Downton Abbey is the only tv-programme in a while that I can’t miss any tuesday. The landscape, the dresses, the characters and the actors, the music, the colours… Great British quality plain and simple!

Kuvat: ITV